Thursday, January 12, 2017

4v-6kk-12pv & 2v-2kk-16pv

Voihan jenkkikulttuuri!

Meidän koti on vaalea, skandinaavinen ja ikealainen. Mental institution white, nää sanoisi. Mä pidän meidän harmaan-valkosen-mustan sävyistä ja yksinkertaisuudesta (sikäli kun koti voi olla yksinkertainen kun täällä asuu toi yksi elämäntapasisustaja visioineen). Mutta se taitaakin olla sitten ainoa skandinaavinen juttu täällä (muutamista kaupoista löytyvän hapankorpun (JEEEE!!) lisäksi), mikä on sinällään jännä, koska länsimaa kuin länsimaa, right? 

Käytiin elokuvissa kavereiden kanssa (siis voi kyllä! Ekaa kertaa tyyliin isomman syntymän jälkeen!). Ihan tässä meidän lähiteatterissa, kymmenen minsaa tota isompaa katua pohjoseen. Lippuja myytiin teatterin ulkopuolella. Sisäpuolella myytiin, get this, alkoholia! Jota sai ottaa mukaan leffasaliin! 

Ja hei se leffasali. Tavallisten epämukavian tuolien sijasta (ja kuitenkin aina joudut sen korispelaajan taakse istumaan) siellä oli väljästi aseteltuja barcaloungereita, pari-kolme niputettuna aina yhteen. Leveitä, mukavia barcaloungereita, joissa selkänojaa sai kallistettua taakse ja jalkatuen nostettua pystyyn. Hydraulisesti napilla tietenkin. Paras. Leffakokemus. Ikinä. Ja leffakin oli hyvä! (La la land)

Noin muuten meillä on meneillään koulurekisteröityminen isommalle. Oon tässä kauhistellut kuinka ne pikkuiset pistetään jo viisvuotiaina kouluun - kunnes muistin, että mutkin laitettiin viisvuotiaana Suomessa ihan samanlaiseen kindergarteniin. Okei, päivät saattoi olla tunnin-pari lyhyempiä, mutta anyway. 

Meillä on tässä tää meidän lähikoulu, johon oltiin ajateltu, että laps olisi menossa. Puhuin muutamien äitien kanssa ja yksi muistutti toisen koulun erityislinjasta, johon pääsee arvonnan kautta ja jossa vanhemmat osallistuu noin 2h viikossa luokkahuoneessa (saatuaan tietty ensin asianmukaiset koulutukset). Pistin mieleen, että pitääkin vielä kattoa tota lähempää.

Sitten lähdettiin Bostoniin. Sitten tultiin kotiin. Sitten mentiin rekisteröitymään kouluun (btw, tarvittavat rokotustodistukset? Juujuu, mä hoidan, ei tässä kiirettä. Sain lapun (ja isompi rokotukset) käteen viimein pari tuntia ennen rekisteröitymistapaamista..). Sitten siinä kesken rekisteröitymispapereiden siirtelyä virkailijan kanssa yhtäkkiä muistin - AINIIN se toinen linja, mikäs se oli ja pitäisköhän sitten sinne ja vilkasen vierelläni miestä, joka katsoo mua pysähtyneellä katseella. Et sä ole puhunut mulle tästä mitään..? Hups. Vähän ehkä unohdin itekin tätä miettiä. Vähän ehkä kiusallista alkaa rekisteröitymisvaiheessa arpoa, että mihinkäs sitä nyt lapsensa rekisteröisikään..

No, saatiin valinta tehtyä (ehkä) ja aloin tässä illalla täyttää online registration lomakkeita (lempipuuhaa jippii.). Nimi, huoltajat, ikä jne. juujuu .. asuinolosuhteet? Peruskoti, jonkun varattomien ihmisten kanssa jaettu asunto, shelter (mikä tää on suomeksi? joku kodittomien turvakoti?), auto (jep!) vai ns. riittämätön koti (eli ei sähköä tai juoksevaa vettä)? Öö, perussettiä .. Suomessakin?

Ja sitten, lapsen lääkäri. Tää on jännä juttu, mutta niin täällä vaan on kaikilla oma lääkäri ja kaikenlaisiin sopimuksiin pitää laittaa sen OMAN lääkärin nimi ja puhelinnumerokin. No, tällä kertaa ei sitten riittänyt pelkkä lääkäri, vaan lisäksi piti laittaa myös isomman hammaslääkärin (ei siis edes hammaslääkäriaseman, vaan ihan itse hammaslääkärin) nimi ja numero. Ja sitä seurasi vielä lause:

"Please download and complete the Kindergarten oral health exam form. Return it to the nurse at your child's school by May 31, 2018."

Huomaa päiväys. Pitäisköhän heti alottaa, ettei myöhästytä?

Myöskin, löyhästi tähän liittyen: isompi on kasvattanut ensimmäiset pysyvät hampaansa! Kuutoset on tullu jo melkein kokonaan esille alaleuassa molemmin puolin ja hammaslääkärimummu kokeili kanssa, että ykkönen hiukan heiluu, että voipi tässä seuraavan vuoden aikana jo irrotakin. Olin hiukan tyrmistynyt, en ollut odottanut tätä vielä seuraavaan pariin vuoteen!

Noniin, sitten vielä loppuun pakollinen säätiedotus/-katsaus. Täällä sataa. Tosi paljon. Niin paljon, että sanoivat Amazonin verran vettä virtaavan Kalifornian halki ja seitsemän vuoden kuivuuden päättyneen (for realz). Että ihan vaan näiden sateiden jälkeen pohjavesitilanne, joka täällä on ollut vähintäänkin hälyyttävä, lähemminkin katastrofaalinen on normalisoitunut. Tutkiskelimme tätä tossa yksi päivä puistossa tunnin verran. Tälleen Kaliforniassa voin tuntea itseni vuoden mutsiksi viemällä lapset ulos sateessa. Epäilen että Suomessa siitä ei välttämättä saisi ihan samaa glooriaa.



2 comments:

  1. Nyt on pakko kommentoida tuota leffasalia. Mä haluan tuon kulttuurin kans Suomeen! Käyn jopa pari kertaa vuodessa leffassa (ei vaan tässä ruuhkavuosihärdellissä ehdi eikä jaksa enempää!) ja sen kerran kun pääsen, on ihanaa. Mutta tuo jenkkielämys pitäisi päästä kokemaan! Paljonko ne leffaliput muuten sitten maksoi?

    Me ollaan parin kuukauden päästä lähdössä ystäväperheen kanssa Floridaan lomailemaan ja ollaan toisen frouvan kanssa mietitty jotain iltamenoa (kun miehillä omansa). Vaikka lähtökohtaisesti elokuvakäynti kuulostaa laimealta illanviettotavalta, ei se sitä ehkä jenkeissä sitten olekaan?!

    Nyt kun pääsin kiinni jutun juuresta, niin mainitsen vielä, että blogiasi on ollut ilo seurata. Olen lueskellut juttujasi ihan sieltä isomman odotusajasta lähtien. :) Hyviä vointeja teille sinne Piilaaksoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moikka! Sori että mulla meni näin pitkään vastata tähän kommenttiin.

      Tää jenkkileffakokemus oli kyllä mahtava ja suosittelen lämpimästi jos vain Suomessakin tämmöseen yltäisi :) Mutta jos Floridaan kerran menette ja joku hyvä leffa on teattereissa niin kyllä suosittelen kokeilemaan! Tosin kaikki leffateatterit ei taida olla ihan samanlaisia, ehkä täytyy tsekata etukäteen ;)

      Kivaa että olet täällä seurailemassa! <3

      Delete