tag:blogger.com,1999:blog-3305207347113207449.post273248454950417850..comments2023-06-14T00:55:27.239-07:00Comments on gravid - raskaana: rv35+3lydashttp://www.blogger.com/profile/14693097206178499020noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-3305207347113207449.post-56877783498344385562012-05-28T23:59:19.529-07:002012-05-28T23:59:19.529-07:00Joo, oon lukenut sun blogia ja noita mietteitä ja ...Joo, oon lukenut sun blogia ja noita mietteitä ja ne on herättänyt omia mietteitä tässä samalla :)<br /><br />Toi äitiys-juttu on kyllä paha, koska vanhemmuus varmasti kasvattaa ihan eri tavalla kuin mikään muu, eikä siitä mihinkään pääse. Seurueessa sitten vaan tosiaan saattaa olla niitä ihmisiä, joille se ei koskaan tule tapahtumaan, ja se on aivan älyttömän kipeä paikka. Ja ne varmaan elää elämänsä yrittäen uskotella itselleen, että ei ne nyt NIIIIIN monista asioista jää paitsi ja kyllä elämä SILTI voi olla siinä tyhjiössä hyvää ja ihan yhtä rikasta.<br /><br />Yksi asia, mikä mulle puolsi lasten hankkimista oli nimenomaan se ajatus, että mulla ei ole ehkä varaa hukata sitä kasvumahdollisuutta, jonka vanhemmuus tuo.<br /><br />Ja kohta niitä virheitä päästään sitten tekemään..lydashttps://www.blogger.com/profile/14693097206178499020noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3305207347113207449.post-3199399238964274912012-05-28T01:14:36.763-07:002012-05-28T01:14:36.763-07:00Toi lasten kasvaminen... Ei, lapsiaan ei omista, l...Toi lasten kasvaminen... Ei, lapsiaan ei omista, lapsiaan voi vain rakastaa läpi elämän. Jos oot lukenut mun blogia ja fesepäivityksiäni, tämä asia on ollut mulla tän kevään ajan (taas) mielen pinnalla. Tytöt tuntuu aina keväällä nykäisevän kilometrin verran lisää henkistä pituutta, kasvavan ihan valtavasti. Ne kulkee itsekseen tuolla kavereidensa kanssa, minä mietin jos en saakaan kännykällä kiinni ja joku sovittu hetki on mennyt ohi, milloin pitää alkaa huolestua. Ja mietin, miten ja milloin pienistäni kasvoi noin isoja.<br /><br />Sitä joutuu kamppailemaan balanssin kanssa, mikä on oikein ja hyvää, minkä verran annetaan vapautta, missä menee heidän oma vastuu. Mistä minä olen vielä vastuussa, ja miten takaan heidän perusturvansa tässä kaikessa. Nuorempanikin on virallisen lapsuutensa puolivälissä jo. <br /><br />Ja sitten sitä tekee äitinä virheitä, joita joskus katuu rankasti, miettii kuinka paljon damagea omat sanat tai valinnat riitatilanteessa aiheuttivat - toisaalta, i'm only human too. <br /><br />Kerran eräs lapseton pariskunta (reaktion perusteella veikkaan, että tahtomattaan lapseton) kilahti minulle, kun seurueessa juteltiin jostain ja minä aivan viattomasti sanoin, että äitiys on tehnyt elämästäni monin verroin rikkaampaa kuin mikään voisi koskaan tehdä, se vie tunne-elämässä syvälle laidasta laitaan, missään muussa ihmissuhteessa ei tunteet ole yhtä intensiivisiä. Ymmärrän, että se tuntuu pahalta jos ei voi olla äiti vaikka haluaisi (tai isä), mutta se on silti minun kokemusperäinen totuuteni.<br /><br />Ja kun tyttäret ovat isällään, mulla on niitä aina vaan ikävä, vaikka tätä on eletty jo yli kaksi vuotta. Menetän puolet heidän päivistään. <br />Hups, tästä tuli vuodatus.SMhttps://www.blogger.com/profile/10330514055717215289noreply@blogger.com