Eilen oli syksyn ensimmäinen sadepäivä. Ulkona harmaata ja tihkua, ihmisillä sateenvarjoja. Kotona koko perhe, mies pakkailee tavaroitaan. Edessä 20h lento Singaporeen viikoksi. Hölmöä nyt sentimentoida näin, ajattelen, ei me tässä enää mitään teinejä olla. Silti tuntuu tosi haikealta ja jännittää vähän. Ensimmäinen kerta, kun ollaan lasten kanssa täällä kaukana (eli ei Suomessa turvallisten turvaverkkojen keskellä) kolmestaan näin pitkään. Edellinen kerta taisi olla Lontoossa, kun mies kävi polttareissa ja pienempi oli vauvarokossa. Laskin tunteja sen palaamiseen.
Halataan mies ennen lounasta ja jäädään kotiin askartelemaan kun taksi vie miehen kentälle. Pienempi nukkuu päikkärit (koska isi tulee kotiin?) ja isompi katsoo Magic School Busia. Väsyttää eikä oikein mikään huvita. Laitan miehen lennon näkyville telkkariin, jotta voidaan seurata sen hidasta etenemistä itään.
Lopulta iltapäivällä laitetaan kumpparit jalkaan ja sadetakit (ja ikuiselle optimisti-pienemmälle aurinkolasit) päälle ja lähdetään ulos. Ihan silleen kurjan päivän hengessä päätän hakea meille influenssarokotukset (niitä oli jaossa terkkarin aulassa) ja mennä kirjastoon kertomaan, että ollaan hukattu yksi niiden kirja.
Läiskytellään märän puiston halki terveysasemalle, jossa päätän ottaa rokotukset vain isommalle ja mulle että jos pienemmällä tulee jotain kuumeilua tai muuta sivuoiretta, niin on kivempi oireilla kun molemmat vanhemmat on paikalla.
Jatketaan läiskyttelyä puiston toiselle reunalle kirjastoon. Tunnustan hävikin ja luetaan pari kirjaa. Takaisin kotiin, päivällistä ja päivä alkaa armollisesti olla ehtoopuolella. Muutama taideprojekti vielä, iltapalaa ja sänkyyn. Mulle jätskiä ja Gilmore Girlsiä. Ruksin perjantain yli kalenterista. Kaheksan päivää to go.
Herätään tänäaamuna seittemän jälkeen. Pienempi mun vieressä hehkuvana, kaivan epäuskoisena kuumemittarin esille. 38.5 ja Facepalm. Ei voi olla totta. Mies on ollu poissa ALLE 24H ja toinen lapsista on jo kuumeessa?! Se tietty johtuu siitä, että käytiin siellä terveyskeskuksessa. Vaikka se oli vain aula. Jossa ovat aukee ja sulkeutuu koko ajan. Jossa ei edes oltu kauhean kauaa. Ei olis pitänyt. Tuntuu silti kohtuuttomalta! Onhan se ihan perinteinen, että puolison ollessa reissussa lapset sairastaa mutta että näin samantien! For real?
Oh well. This too shall pass :D
 |
| Mies lähdössä. Pienempi will have none of it. |
Yleensä flunssan itämisaika on kyllä vähintäin 24 tuntia, keskimäärin 24-72h,mutta voihan jollain viruksilla olla nopeampikin.Sehän on tosiaan kuin Murphyn laki että kun toinen vanhemmista lähtee reissuun niin joku kotona olevista sairastuu tai tapahtuu jotain muuta odottamatonta.Viimeks hajos auto keskelle tietä.... Voimia sinne! Toivottavasti jo helpottaa!
ReplyDeleteJoo, siis hyvin luultavaa, että pienemmällä oli jotain muhimassa ja itämässä jo valmiiksi. Puhkesi vaan ihan uskomattomasti juuri sille hetkelle kun mies oli lähteny matkaan. :D Mutta niinhän se aina!
Delete