Thursday, January 18, 2018

Mietin, että tekis mieli makaroonilaatikkoa.

Jaa että mitäkö mietin tänään.

Mietin, että pitäisi ostaa ketsuppia. Mulle. Miksei mun kummalliset lapset enää tykkää ketsupista edes makaroonilaatikossa?

Mietin, että mua kyllä vähän (paljon) kuumottaa toi täällä riehuva influenssa. Vie hengen ihan terveiltä kaikenikäisiltä ihmisiltä. Rokote ei tehoa hirveän hyvin. Ja sitä on kaikkialla. Tietty kuolemanriski on kohtuullisen pieni edelleen, mutta tapauksia on silti paljon odotettua enemmän ja flunssa on huomattavasti odotettua rajumpi. Isompi kertoi eilen, että niillä oli ollut koulussa joku puhumassa tästä influenssasta (ja kertomassa käsien pesun tärkeydestä jne) ja isompi katsoi mua silmät pyöreinä ja sanoi '.. ja siihen voi KUOLLA'. Mietin, että olikohan toi nyt se, mitä viisvuotiaille ehdottomasti siitä haluttiin kertoa. Vakava aihe joo, mutta silti? Ja että miten hemmetissä pystyn suojelemaan kolmevuotiasta, joka pureskelee kynsiään ja imeskelee sormiaan ihan just for the fun of it?!

Mietin, että voi luoja tätä sähläystä Amazonin kanssa. Tilasin sieltä Oatlya tossa pari viikkoa sitten. Sain 12 litraa Oatlyn Barista Editionia (???). Valitin. Sain rahat takasin, sain pitää juomat ja tein uuden tilauksen. Myyjä vielä pyysi erikseen mun tilausnumeroa, jotta voisi varmistaa, ettei tämmöstä mokaa tapahdu uudelleen. Ne tuli tänään. You guessed it: toiset 12 litraa Barista Editionia. 

Mietin, että vitsi Spotifystä löytyy vaikka mitä. Uusimpana hauskuutena (mulla on vielä vähän mixed feelings tän suhteen) Choo Choo Soul joka löytyi kun pienempi halusi kuunnella 'junalauluja' ja hetiin vähän randomilla hakuun 'choo choo'. Konsepti on erikoinen: lastenlauluja sanotusten puolesta, toteutus kuulostaa siltä, että yksi innokas (ja taitava!) laulaja(tar) on tehny biisit, jotka se on laulanut täysin itse (kaikki kaheksan stemmaa) ja taputellut myös rytmit sinne taustalle. Välillä joku kaveri käynyt mörähtämässä jonkun geneerisen rnb hiphop älähdyksen taustalle. Yritin vielä käyttää lisää sanoja kuvailuun, mutta onnistunu. Menkää kuuntelemaan.

Mietin, että tää on ollu jotenkin kyllä väsynyt viikko. Viime viikko oli tosi energinen, paljon urheilua ja intoa. Tää viikko on ollu väsynyt, tehty ihan vain pakollisista pakollisimmat ja nekin hampaita kiristellen. Mikään ei oo huvittanut. Mitään en oo jaksanut. Olis vaan tehnyt mieli syödä pannukakkuja joka päivä tuhat ja lojua sohvalla.

Mietin, että vitsi miten siistiä on ollut lukea taas pitkästä aikaa. Oon nyt tämän alkaneen vuoden aikana ehtinyt lukea jo kolme aika hyvää kirjaa (eikä yksikään niistä liity kasvatukseen!) ja neljäs menossa. Se on noin 300% enemmän kuin viimesen viiden vuoden aikana. Yhteensä. Että meillä kotona (ja puistossa) on alkanut tulla hetkiä, jollon sanon (eli voin sanoa) lapsille, että emmä nyt kun haluan lukea vähän aikaa. 

Mietin, että ihan mahtavaa, että miehen sisko perheineen tulee tänne kyläilemään hiihtolomalla ja päästään vähän seikkailemaan. Ja saadaan tänne perhettä! Nähdään ehkä joku uus paikka ja päästään turistoimaan San Franciscoon (jonne tietty voitais mennä turistoimaan koska vaan, ajomatka n. 40min, mutta silti).

Mietin, että mä en ikinä tuu samaan meidän valokuvia mihinkään järjestykseen / albumeihin. Mä yritin toissapäivänä. Vartin kuluttua totesin, että tökin mielummin tikkuja kynsien alle, tää läpikäyminen on ihan hanurista.

Mietin vielä, että mulla tosiaan meni 15 vuotta siihen, että aloin vihdoin katsoa Star Trek Enterprise -sarjaa. Johan oli aikakin.

Ulkona satoi. Tehtiin picnic olkkariin.

No comments:

Post a Comment