Saturday, June 8, 2013

kuukausi 11, päivä 8

Niin, sanoinko, lähdettiin Kroatiaan oikein porukalla: meidän lisäksi miehen vanhemmat ja sisko miehineen ja lapsineen (yhteensä viis kpl. Neljä vähän koululaista ja yks meidän lasta vähän nuorempi). Lennot oli rennot, majapaikkaan autoilukin iisiä ja perillä odotti mitä toivottiinkin. Upea, tilava talo upealla näkymällä ja pihalla uima-allas.

Asetuttiin taloksi ja uitiin (laps tiputteli altaaseen uimaleluja ja kikatteli ihan hulluna päästessään loiskimaan jaloilla vettä. Vähän käytiin lopulta uimassakin). Käytiin kanssa katsastamassa rantaa ja rannan ravintoloita, pizzatkin syötiin. Laps nukahti hetkeksi rattaisiin menomatkalla, eikä vanhat merkit pettäneet. Vaikka nukutus alotettiin tunti normaalia myöhemmin, meni tunti ennen kuin laps oli unessa. 

Ei protestointia, mutta kääntyili, jutteli, heittelehti, eikä vaan yksinkertaisesti saanut unta. Makasin sängyllä vieressä leikkien kuollutta ja mietin vertauskuvia miten turhauttavia nää nukutushommat (luultavasti meille molemmille) on. Kuin nypläisi pitsiä hiuksilla. Rakentaisi yksityiskohtaisen tarkkaa hiekkalinnaa Saharassa. Kalastaisi  muikkuja paljain kätösin. Mitä näitä nyt on.

Laps on oppinut puhumaan. Ihan selkeästi 'äiti', nyt ollaan jo kaikki ihan vakuuttuneita. Myös miehen nimeä hän tapailee. Ja tietty päpu, joka meni reissun ajaksi hoitoon kaveripariskunnalle. Mutta äiti! Ihan oikea, selkeä sana, täysin kirkkaasti lausuttu, ei mikään sinnepäin. Voi laps!

Lisäksi nykyään osaapi hän melko luotettavasti peruuttaa pois sohvalta, sängyltä, sohvapöydältä ja myös uima-altaalta veteen. Vaunuihin oppi kiipeämään, samoin syöttötuoliin, ihan ylös asti.  Kiipeäminen on kyllä kiinnostavaa.

Niin luksusta kuin täällä olo onkin, niin paljon on mietittävää pienen lapsen kanssa: ihan sikakuuma, mutta varjo pitäisi löytää ja jollain ilveellä saada pidettyä laps siellä (voisiko sen selkään teipata aurinkovarjon?). Talo on tietty ihan lapsi-epäystävällinen: ei portteja portaissa jne. ja pihallakin yks death-trap pudotus (ja se uima-allas - voisiko lapseen teipata myös kellukkeet?). 

Entä sopiva vaatetus (suojaa auringolta, mutta ei liian kuuma), aurinkorasvaa riittävästi ja hyvin, mutta ei suuhun. Polskiminen (ulko)uima-altaassa (tietty aikuisen kannattelemana) ihan jees, mutta altaan vettä ei pitäisi kauheasti nieleskellä. Hattu pitäisi saada pysymään päässä ilman jesaria. Ei kyllä paljoa pääse lepäilemään, ellei mennä vuoroissa.

Ainiin, piti vielä kertoa. Oltiin toissapäivänä pyöräilemässä. Yritin löytää rannalle, mutta iPhonen maps ohjasi (vaikka valitsin liikkumismetodiksi kävelyn) tiheästi liikennöidylle autotielle (jossa kapea piennar, ei jalkakäytävää) ja lopulta hajosi, kun yritin pyytää parempaa reittiä. Siispä jatkoin pyörällä rauhallisempia teitä ja päädyin Mäkkäriin. Mulle sundae, lapselle käsilaukun hihnaa ja sitten matka jatkui kohti kotia. 

Ja mitä tekee lastenistuimeen sidottu utelias, aktiivinen laps? No, kun jotain on keksittävä, kurkki (eli katseli sormillaan) hän mun shortsin (ja alushousujen!!) kauluksesta sisään 'hmm, mitähän TÄÄLTÄ löytyy..?'. Onneksi pyöränsatulassa istuessa shortseja ei saa kuitenkaan kiskottua ihan kauhean alas..... Nauratti koko kotimatka anyway.


Syöttötuoliin, ilman apua!

Talon pihalta, tätä kelpaa katsella.

6 comments:

  1. Auuuu mikä maisema. Nauttikaa!

    ReplyDelete
  2. Aika iso asia saisi olla, että noissa pihamaisemissa itkettäisi :) Mistä löysitte vuokratalon?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hirveän virtuaalimetsästyksen jälkeen vuokrattiin Villa Mecajac (http://www.hotelscombined.com/Hotel/Villa_Mecajac_Apartments_Cavtat.htm). Oli kyllä tosi hyvä, vain pieniä miinuksia :)

      Näkymä oli kyllä sellanen, että ihan jo siitä kannatti maksaa reissu ja talo!

      Delete
  3. Voin kyllä taas niin samaistua noihin nukuttamisturhautumisiin. Itse mietin tuossa toissailtana jo kolmatta varttia ympäri sänkyä bogoilevaa lasta katsellessani, että taidan kohta oksentaa, jos ei tuo pian nukahda. Onneksi nukahti. Sääliksihän tietysti käy myös unetonta pyöriskelijää, joka tosissaan yrittää etsiä hyvää uniasentoa, mutta erityisesti oman iltapalan odottaessa oven toisella puolen, on oma maltti siinä tilanteessa aika häilyvä rakenne. Varsinkin, jos on varautunut siihen normaaliin kymmenen minuutin nukutukseen.

    Anyway, kadehdittavat lomamaisemat. Kun joskus kotiudutte, niin multa löytyy sulle arkinen haaste.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jotain on tapahtunu ja meillä nukutukset on nykyään jo monta kertaa menny niin, että puuron jälkeen (kun iltatoimia olisi jäljellä vielä hampaiden pesu ja iltakirja) oon imettänyt ja lapshan on sammunut siihen. Houkuttelevan helppoa - näin lyhytkatseisesti...

      Kiitos haasteesta, haaste otettu vastaan ja ensimmäiset kuvat otettu! :)

      Delete