Sunday, July 14, 2013

1 vuotta, 0 kuukautta, 14 päivää

Moi vaan, voi kyllä, Suomesta. Kiitos teknisen vian perjantain kone oli viittä vaille VIISI tuntia myöhässä. Jatkoyhteyksien muuttumisineen olisin missannut kahdesta kanariapäivästä 50%. Päätin olla lähtemättä (varsinkin kun puhelimitse lupasivat full refundin lipuista. Myöhemmin tietenkin söivät sanansa ja palauttivat 50%. Valitus on vetämässä). Eli ei Kanariaa, ei maamoa. Äh äh äh ja äh. Ja äh.

Miehen vanhemmat olivat tulleet viikonlopuksi pääkaupunkiseudulle (jeesailemaan myös lapsen vahtimisessa), joten otettiin nyt sitten kaikki irti siitä. Saatiin ihan tsägällä pöytä lauantai-illaksi Pos3s:sta ja vähän jännittyneinä (minä) jätettiin lapsen nukutushommat (ekaa kertaa) isovanhemmille.

Ruoka oli aivan hävyttömän hyvää (ei muuta odotettukaan) ja laps oli kuulemma mennyt nukkumaan täysin protestoimatta koko iltana. Whoah. Ei niin, että meilläkään mikään erityinen iltashow yleensä ole, mutta pelkäsin silti vähän väsymyspuuskaa ('missä isi ja äiti?!'). Oon kuullut ennenkin tällaisia 'menee erityisen helposti nukkumaan jonkun toisen nukuttamana' -tarinoita, mutta enhän mä nyt tosiaankaan uskonut, että MEIDÄN laps lankeaisi sellaseen.

Anyway, meillä oli ihan mahtava ilta, ekaa kertaa ikuisuuksiin kahdestaan kunnolla ulkona. Okei, kotona oltiin joskus ennen yhtätoista, mutta silti!

Alkupalaa

Tänään sitten vietettiin vihdoin se sellanen kesäpäivä, joka olis jo monta kertaa pitänyt viettää. TEHTIIN asioita! Käytiin katsomassa aamupäivällä kaislikkoa ja lehmiä (laps aika onnistuneesti hapuili heti 'eh-mä, ehh-mä', tosin lähietäisyydeltä tuijotti silmät lautasina 'päh! häh-päh?!' Välillä tulee mieleen, että esimerkiksi teatteria harrastavien kannattaisi ottaa mallia lapsen ilmaisusta. Miten paljon mahtuukaa saakaan sanottua yhdellä, merkityksettömällä tavulla.). 

Siitä jatkettiin eteenpäin: haettiin kaupasta ruokaa, annettiin lapsen nukahtaa päikkäreille vaunuihin ja luettiin rantanurmikkoalueella lehtipuun väreilevässä varjossa aikakauslehtiä ja syötiin croissantteja (ja fetaa ja hummusta, vesimeloonia, tomaatteja, karjalanpiirakoita, pähkinöitä, juustoa ja ja ja ja...). 




Sympaattisia lehmiä




Opittiin asioita! Lehdessä oli mm. juttu siitä, miten lapselle saa kivasti nikkaroitua veneenmallisen hiekkiksen. Okei, aateltiin, ihan hauska idea. Eli hiekkis sellaseen viiskulmion muotoon? Lehden kuva havainnoi:

O-friggin-K. Kannessa ei mainittu, että vaatimuksena
oli myös voida seilata hiekkis-laivalla
vuorille tulvan tullen. (ps. otsikko on oikeasti
'Laiva kuivalle maalle, ei uivalle maalle)

Peuhattiin lapsen kanssa vielä tunnin verran päikkäreiden jälkeen, mutta aikamoista perässä juoksemistahan se on: 'OOH, lempileluni! SORAA! Keskellä kiivaasti liikennöityä pyörätietä! Istunpa tähän toimittamaan EU-direktiivien mukaista pikkukivien makutestausta'. Mutta siis mahtavan hauskaahan meillä oli, koko perheellä. Ja sitten tuli vielä kutsu iltapalalle kaverien luo, excellent. Mustikkajädeä, fetapiirakkaa ja hyvää seuraa.

Laps alkaa osottaa hämmästyttäviä ongelmanratkaisutaitoja. Palikat alkaa välillä löytää palikkatestissä oikeisiin holeihin ja helpot esteet alkaa olla liian helppoja. 

Hauskin ratkaisumalli nähtiin kyllä tänään: toimin 'porttina' olkkarissa, estäen lapsen pääsyn toiseen päähän huonetta. Ainoa reitti kulki siis mun ohi ja kaappasin lapsen aina syliini ohitusyrityksessä (joita tapahtui about sata). Lopulta laps löysi sohvalta huovan ja leikittiin hetken 'missä laps?' -leikkiä. Hetkisen päästä keksi hän yrittää mun OHI huopa (itse laitettuna, tietenkin) päässään mun ihmetellessä 'miiisssä laps, missä laps?'. Olisi melkein tehnyt mieli palkita moisesta kekseliäisyydestä ja päästää. Mahtava tyyppi :D

4 comments:

  1. No on kyllä mahtava tyyppi! Ihana toi ohitusyritys! Jos pitäis veikata, niin vilpittömästi uskoisin, että tuo teidän jälkikasvu saa kyllä vielä paljon elämässään aikaiseksi.

    Mahtava muuten toi hiekkalaatikkokin! Tuli heti semmonen olo, että tommosen vois vaarilan pihalle askarrella. Tai vaari vois. Itse kun olen paljon innokkaampi suunnittelemaan kuin toteuttamaan mitään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu-u, toivotaan, että ongelmanratkasuluovuus ei ihan täysin pääse koulussa kuolemaan :D

      Ja huh, jos nikkaroitte tommosen 'pienen ja vaatimattoman' hiekkalaatikon, niin laitahan kuvia! Me todettiin ihan suoraan ja isoon ääneen reveten, että 'hiukan' out of our league ;)

      Delete
  2. Voi kökköys teidän matkan kanssa!

    Nauroin tota EU-direktiivien mukaista kivien makutestausta ja peittohämäystä. Melko ovelaa, mitäköhän nää yrittää murrosiässä?! ;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näiden kanssa saa kyllä olla tarkkana! Uskalla edes ajatella murrosikää vielä.. Tosin eihän meidän ihanat pienet kullanmurut, kyllähän ne varmasti aina tulee äitiään ja isiään kuuliaisesti tottelemaan ;)

      Delete