Wednesday, July 17, 2013

1 vuotta, 0 kuukautta, 17 päivää

Käytiin tänään viimein lapsen 1-v neuvolassa, tapaamassa nyt ihan uutukaisen uutta neuvolatätiä. Alku ei ollut  lupaava: lähdettiin kotoa vähän kiireellä, ajettiin neuvolaan ja päädyttiinkin keskelle työmaata. Wtf? Joku osasi onneksi kertoa, että for now tämä neuvola toimii tuolla toisen neuvolan tiloissa. Hermot vähän kireenä lähdettiin ajamaan sinne samalla kun mies soitteli kysyäkseen kannattaako enää edes yrittää.

Kannatti yrittää. Tultiin 25min myöhässä, mutta aikaa oli jäljellä vielä 20min. Neuvolatäti oli täti, viiskymppinen, suloinen, hymyilevä, sydämellinen ja mukava. Mentiin jutut läpi aika kiireessä, mutta kaikki oleellinen saatiin tehtyä (kun MPR-rokotekin oli otettu jo aiemmin). Laps esitteli pinsettiotetta roikottamalla puuhelmeä langasta, jutteli kovasti, sai punnita itsensä ihan aikuisten vaa'alla (kotona on tätä harjoitellut jo siihen pisteeseen, että alan kohta huolestua syömishäiriöstä) ja vähän parkui kun piti mitata selältään. Oli noin  muuten iloinen ja aktiivinen, juoksenteli, mutta ei tullut potkineeksi palloa, vaikka senkin taitaa hyvin.

Paino: 9.4kg
Pituus: 77cm (tätä hämmästeltiin jo viime viikolla, kun kotimittaus sanoi 78cm!)
Pää: 47,5cm

Eli kaikki vallan loistavasti. Pituus oli kirinyt hiukan jopa nollakäyrän yläpuolelle, paino oli pysynyt omalla tasottuneella käyrällään -10 kohdalla. Hyvä mieli jäi, vaikka etukäteen olin riidellyt (muiden ihmisten kauhutarinoiden takia) päässäni kuvitellun neuvolatädin kanssa niin nukkumisesta, imettämisestä kuin syömisestäkin. Vaan hällä ei ollutkaan mitänä negatiivista sanottavaa mistään näistä, eikä mistään  muustakaan.

Laps on alkanut kiipeillä ruokatilan tuoleille. Tuoleilta pääsisi pöydällä. Pöydältä pääsisi kuolemanpudotukseen portaisiin. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, että jotain pitää tehdä (miten ihmeessä edelliset asukkaat selvisi? Rauhallisempia lapsia? En todellakaan luota siihen, että 'juujuu, aina me vahditaan') ja oon koittanut tarjota miehelle tämänhenkistä ratkaisua: 

Riippuverkko-hengailutila!

(Kuva täältä - kandee katsoa, ihan  mahtava artikkeli!)

Siis ihan parasta, MISSÄÄN ei ole tollasta, ei kellään! Ja vähänkö makoilisin siellä hengailemassa! Vähänkö laps rakastaisi sitä! Ja jos siihen alapuolelle vielä virittää 'turvaverkon', eli in the unlikely event of toi ratkee jotenkin, kakkosverkko ottaisi vastaan, se olis ihan turvallinenkin. Jostain syystä mies ei niin innoissaan. En tajua.


In other news: laitettiin lapselle 'uima-allas' pihalle helteiden pakopaikaksi. Allas pistettiin varjoon. Altaalle pistettiin  myös  oma varjo. Lapsen päähän UV-hattu ja ylle UV-uikkari. Aloin miettiä ollaanko menty over the top. Siirrettiin uima-allas aurinkoisempaan kohtaan (kuitenkin niin, että varjo suojasi edelleen). 

Märän lapsen lämmikkeeksi löytyi isin vanha kylpytakki. Vielä on vähän kasvunvaraa, tosin sitten menetetään mahtava jedi master-fiilis. Nauratti kyllä kun laps viipottu laahuksineen ja huppuineen ympäriinsä. Katsokaa nyt!






Löysin eilen kotiin pyöräillessä: joku oli kirjoittanut hyvän elämänohjeen pyörätielle.



3 comments:

  1. Hehee, hieno jedi master -kylpytakki! Hassulta kuulostaa lukea hellepäivistä melko reaaliaikaisesti - meillä on täällä Pohjois-Savossa mökillä syksy :O Kymmenen astetta lämmintä, armoton tuuli, sade ja pimeää. Nyyh! Ollaanko tosiaan samassa maassa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, toivottavasti siellä kelit lämpee! Täällä on menossa kylmään päin.... kuulostaa todella syksyseltä!

      Luin muuten teidän pottaharjotteluista, ihan mainiota! Ja hyvä että laps malttaa istua potalla, meillä tyyppi lähtee vaan pois, jos ei nappaa (vessakäynnit meillä on kyllä yleensä hyvin lyhyitä, jos ei minuutissa tapahdu mitään, voidaan aika varmasti olettaa, että tilanne ei tule muuttumaan tämän käynnin aikana).

      Me ostettiin pytylle asetettava 'lastenistuin', josta laps ei pääse karkaamaan. Suosittelen lämpimästi jos karkailuongelmia alkaa ilmetä ;)

      Delete
    2. Onneksi tuli lämmintä, vihdoin :) Meillä potallaistumismotivaation toi selvästi se Potalla -kirja, sitä ennen ei kyllä malttanut istua ollenkaan. Toistaiseksi potalla kyllä vaan istutaan, ei oikein ole onnannut vielä mikään tuotos. Hokasin just, että pottahan on ainoa lapselle sopiva istuin! Joten ei ihme, jos siinä on kiva kököttää ja lukea ja leikkiä. Ihan intona hohottaa aina, kun ehdotetaan potalle menoa. Pyttyrengas kyllä kannattaa ostaa tosiaan heti, jos alkaa vilistämään pitkin lattioita :)

      Delete