Tosiaan, saarioleilua. Laps on läheistynyt luonnon kanssa, jopa siinä määrin, että on tehnyt tarpeensa esim. mereen. Mä olen päässyt veneellä töihin. Siis veneellä! Siis saaresta ihan tohon duunipaikan satamalaituriin! Onko vähän polleeta. En olis arvannut, mutta olis tehnyt mieli jatkaa vielä saarioleilua. Siellä on oikeestaan tosi mukavaa, vaikkei ole esim. internettiä muualla kuin puhelimessa.
 |
| Matkalla duuniin (heh, en tosiaankaan ajanu ite). |
Laps pääsi eilen - ehkä nyt sitten viimestä kertaa (halusi niin kovasti) - rinnalle. Nautti autuaana ja nukahti. Annoin mennä. Viimestä kertaa. Ilta oli aikanen, ajattelin että vartin voi siinä vaikka torkahtaa, kun oli selkeästi ihan poikki.
No, niinhän se oli odotettavissa, että yöunet sitten myöheni melkosesti. Hassua miten vartin torkahdus ei ole varttia pois yöunista, vaan TUNTI ja vartti. Leppoisasti oltiin makkarin hämärässä, laps touhuili, minä torkuin. Jossain kohti aloin sylihyssytellä, kun laps alkoi hieroa silmiään.
Ihan käsittämätöntä, miten laps saattaa sylissä painaa silmät kiinni, hengitys alkaa muuttua raskaaksi, mutta heti kun laskee patjalle, niin kiepsahtaa mahalleen, nousee ylös, lähtee kävelemään ja PÄPÄ! Peili! Miten siistiä!! Ja joku vaate, ihansamamikä, mutta kato äiti, mihin laps meni mihin laps meni!? Ja hei onko tuolla IKKUNA?! Miten se voi siirtyä unitilasta touhutilaan tyyliin sekunnissa?
Anyway, pakko taas vähän juhlia: unet nukuttiin puoli seiskaan asti ilman heräämisiä. Jee! Mutta buu, kohta laps menee hoitoon. Pientä panikointia ilmassa.
Ja hei, nyt on pakko jakaa mullistava internetin niksi-pirkasta bongattu. Mulla on housut, joissa vetskari ei pysy ylhäällä ollenkaan. Sitten löysin tän. Life will never be the same.
No comments:
Post a Comment