Sunday, December 15, 2013

1 vuotta, 5 kuukautta, 15 päivää

Tämän viikonlopun yksi tavoite on ollut kirjottaa blogientry. On sunnuntai, kello varttia yli kasi. Deadline lähestyy.

Ei niin, etteikö aiheita olisi ollut. Tai intoa. Kynnyksenä syy vanha kuin .. no, aika. Aika.

Maamo muutti meille viikoksi asumaan maanantaina ja lähti tänään. Illan vapaa-aika on vietetty (no fine, osittain kyllä koneella) yhteiselellen ja jutellen. Ja lasta nukuttaessa. En tiedä voiko (melkein) joka illalle olla aina eri syy (ei riittävästi ulkoilua päivällä. Joku tosi jännittävä tapahtuma illalla. Liian pitkät / lyhyet päikkärit päivällä), mutta nukutukset on alkanu kestää ja kestää.

Eilen iltapalalla sattui Hetki. Laps lauloi (no, tapaili) ihhahhaata (silja ratsastaa jne.) ja maamo vastasi laulaen samaa biisiä. En nyt itse tätä nähnyt, mutta maamon mukaan lapsen silmistä näkyi, että jotain tapahtui. Jotain suurta, jotain lapsen maailmassa vaikuttavaa. Ja seuraavat puoltoista tuntia kuunneltiinkin sitten lapsen ihhahhaa-hoilotusta sängyssä. Uni ei meinannut tulla, ei niin millään. Nytkin seinän toiselta puolelta kuuluu kaikenlaista höpöttelyä, tietoakaan väsymyksestä (mies siellä yrittää taikoa lasta uneen, mutta laps pulputtaa ja laulaa). Niin, ja oppi se kiipeemään pinniksestä uloskin. 

Tietty toi pulputtaminen viittaisi puheenkehityksen tuomaan levottomuuteen. Niin paljon ideoita, ettei ehdi nukkua! Esimerkiksi lapselta on alkanu sujua sijamuotojen alkeet. Pupujje (pupulle) ja maamojje (maamolle) ja teteen (veteen) sujuu ainakin hienosti sanojen perusmuotojen lisäksi. Myöskin paatteija (vaatteita) oli kova sana tänä iltana. Yritin lajitella lapsen liian pieniä bodeja pois, laps tuli auttamaan ja lopulta jätin lapsen yksin hommiin. Mihin mua enää tarvitaan? Hienosti lajitteluhommiin sisältyi myös vaateboksin käyttäminen veneenä, vaatteiden lajitteleminen vuorotellen yhteen ja kahteen boksiin, myös muovipussiin. Keskittymistä vaatii, kuulkaa!

-------------

ERÄVOITTO! Laps unessa alle puolessa tunnissa ja ennen ysiä. Liput salkoon, skumpat esille!

Selaisin tossa viikon varrelta kuvia. Tässä otos.

Iloinen vaatteenlajittelija lajittelee, matkustaa (putputput) ja lopuksi pitää
pienen tauon.
Nolo selfie ikkunaheijastuksesta, kun Annika onneton meni
pyytämään kuvaa tukasta!
Joulun ensimmäiset piparit <3

Termospullo odottamssa siirtoa hoitolaukkuun. Hoitotypy mainitsi
keskustelun puistossa, jossa todettiin mun lapsen olevan eka,
jolla jäätyy kieli kiinni tolppaan, koska on aina kieli pitkällä
joka paikassa. Great. Siispä hoitotypylle lämmintä vettä
puistoon.

Lähiömutsin vinkistä itsetehtyä mysliä! Itsetehtyä mysliä! Niin HYVÄÄ! 

Aamupala for one. Laps ja mies jäi nukkumaan, kun heräsin vähän ennen kasia
(en muista koska viimeks olis nukkunut niin myöhään (laps)!). Nousin.
Söin aamupalaa (itsetehtyä mysliä!). Luin Pelit-lehteä. Oli rauha ja autuus.

Puisto oli jäässä ja lumessa. Mitä puistoissa voi tehdä, kun puisto on jäässä?
Varsinkin jos ei satu olemaan lunta.
Paitsi heitellä tikkuja sillalta puroon?
Käytiin rautakaupassa. Laps oli sitä mieltä, että on kivempi
kulkea ilman kenkiä. Nyt juuri muutenkin vaatteiden pukeminen
ja riisuminen on ihan parasta, laps on nykyään sisälläkin niin usein
pipo päässä, ettei siihen enää edes kiinnitä huomiota. Hyvä että opettelee,
että osaa sitten vanhana.

No comments:

Post a Comment