Monday, April 28, 2014

1v-9kk-28pv & rv15+0

Päivä suoraan kookkaasta hanurista. Pupu sairastaa. Saatiin jo lääkäristä soitto, että puolen tunnin kuluttua ei välttämättä pupua enää ole. Mies kiiruhti paikalle, ja yllättäen olikin tapahtunut minimaalinen, mutta ihmeellinen käännös parempaan. Pupu jäi vielä hoitoon reiluksi tunniksi, kunnes haettiin yöksi kotiin. Nyt makaa viltillä, on ihan reporanka. Odotamme huomiseen alkaako vointi kohentua. Pienen pieniä positiivisia askeleita on otettu, mutta ei ne vielä lupaa mitään. Yhdellä tassullakin koittanut reppana vähän naamaansa pestä.

Maamoa en saanut kiinni, lopulta ilmoitti olevansa sairaalassa. Ei voi puhua, ei ole kenttää. "Puhutaan kun pääsen kotiin" - viikkojen päästäkö?? Pääsikin illaksi kotiin ja yhytettiin toisemme.

Flunssa on ottanu kakkoskierroksen, koko meidän perheellä. Naama ihan tukossa, pelkään vähän poskiontelotulehdusta. Kurkku kipeä jo jotain viidettä päivää ja olo vähän poikki. Mulla tietenkin vastustuskyky matalampi, mutta että mieskin sairastaa. Sympatiasairastamista?

Tuntuu ikävältä alkaa menettää luottamusta siihen, että asiat menee kyllä ihan hyvin. Kaiken pitäisi jo tasaantua, mutta jatkuvasti jostain nurkan takaa tulee uusia haasteita. Eniten huolestuttaa kaikki. Menin lukemaan päivällä vähän lisää punkkien aiheuttamista taudeista ja ahdistus alkoi kiertää kurkussa. Huomenna käydään hakemassa punkkirokote. Borrelioosia vastaan ei auta, mutta sentään puutiaisaivokuumetta.

Ja niin, punkit unohtui, kun lähdin viemään pupua lääkäriin. Hoitotypyn sairasloma aiheuttaa oman hauskan arkikatastrofinsa päivään kuin päivään. Sanoinko, kaikki huolestuttaa. Erityisesti se, että tällä hetkellä hyvinvoivatkin asiat alkavat voida jotenkin huonosti.

7 comments:

  1. Voi ei! En oo aikoihin ehtinyt lukemaan blogeja, ja täällä sä oot - raskaana ja kurjissa tunnelmissa! Oon iloinen (koska vauva!), julkisesti kateellinen (koska vauva!!) ja empatiseeraan kovasti (koska kurjat tunnelmat!). Mitään järkevää en tähän vuorokaudenaikaan osaa kyllä enää sanoa. Onnea ja voimia siis vaan kilokaupalla!

    ReplyDelete
  2. Ei vitsi, elämä tuntuu olevan just tällaista - kaikki rysähtää päälle kerralla. Se jos joku on hanurista. Yritä silti pitää kiinni toivosta, it's all we have sometimes. Voimia ihan oikeesti ihan tosi paljon.

    ReplyDelete
  3. Kurjuus, joka kutsuu luokseen kurjuutta :( Valitettavan tuttu ilmiö.. Toipumistoivotukset pupulle ja flunssaisille, onneksi Vappu tulee ja on extrapäivä aikaa levätä <3

    Hoitotypy-kuvio on muuten alkanut kiinnostamaan, ootteko palkanneet siis suoraan yksityisen hoitajan? Jos perhepäivähoitaja on kunnan kautta, niin eikös silloin kunta järjestä sijaisen tai paikan päiväkodissa.. Meille aihe on nyt ajankohtainen, kun pitäisi ratkaista syksyn hoitotarve ja mieluinen hoitopaikka. Toisaalta päiväkoti kuulostaa ihan ok:lta, toisaalta luulen, että sairastelu ym. voisi olla vähäisempää jos saataisiin perhepäivähoitopaikka...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Me palkattiin hoitopaikka.netin kautta (laitettiin ilmoitus, haastateltiin, valittiin, tehtiin työsoppari jne.) yksityinen hoitaja, eli sehän tässä onkin. Jos hoitotypy sairastaa, meillä ei ole oikeutta jäädä kotiin hoitamaan lasta ja sijainen on hommattava itse. Perhepäivähoito vois olla varmaan ihan hyvä ratkaisu siinä mielessä. Tää on sujunut muuten meillä ihan loistavasti, mutta tänkin suhteen kävi se ikävin vaihtoehto: on nyt tullu kaks kahden viikon sairaslomaa vain parin viikon erolla. Tekee arjesta todella kaaosta. Tosi kurjaa, kun kaikin puolin muuten tää on ollut niin kiva juttu ja loistava hoitaja.

      Delete
  4. Täältä myös kovasti sympatiaa ja voimia ja paranemista!

    ReplyDelete
  5. Voi kurjuus! Toivottavasti pupu paranee.

    ReplyDelete
  6. Kiitos kannustuksesta ja empatiasta kaikille <3 Valitettavasti tässä kävin nyt sitten pupun suhteen kurjimmin :(

    ReplyDelete