3v-9kk-17pv & 1v-5kk-21pv

Alotettiin pienemmän kanssa viime maanantaina kahden viikon kokeellinen maidoton ruokavalio. Niin moni on kehunut ja kertonut miten se parantaa kaikki vaivat ja iho hohtaa ja maailma paranee. Ja siis emmä muuten, mutta kun meillä molemmilla on kovasti atooppista ihottumaa, johon tuntuu tällä hetkellä auttavan vain kortisoni ja sekin aika keskinkertaisesti ja hetkellisesti.

Viikon aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Ainakin ollaan käyty pari kertaa metsässä ja loiskuteltu purossa ja tapettu itikoita ja ihasteltu punapuita. Vähän mä Suomen metsää kaipaan, nää on niin helppoja nää metsät täällä. Vain vähän aluskasvillisuutta ja tosi paljon aika tasasta alustaa. Mutta toisaalta sitten taas kirkas, auringonvalossa välkehtivä puro, joka on just sopivan matala, ettei lapsille varsinaista vaaraa. 

Tokihan pienempi kyllä sitten sinne veteen askelsi ja kruunasi polskuttelun pyllähtämällä takamukselleen, mutta näitähän nyt sattuu. Okei, mulla oli meille eväät ja hyttysmyrkkyä ja aurinkorasvaa ja vesipulloja ja piknik-viltti, mutta mulla ei ollut vaihtovaatteita. Improvisoin isomman hupparista pienemmälle housut, joihin sidoin puklurätin vyöksi. Ihan tyytyväisenä pienempi kävi rattaisiin nukkumaan päiväunia isomman kirmatessa leikkikentällä. 

Ihan kauhean pitkään se ei kuitenkaan nukkunut, kun isompi palasi viltille ja nojasi vähän rattaisiin, jotka humpsahtaen mätkähti kyljelleen nurmikolle. Pienempi tästä tietenkin parkumaan, eikä se sen jälkeen enää mitään nukkunut. Puoli tuntia yritin veivata vaunuja, kunnes pakkasin meidät kaikki autoon ja lähdin ajelemaan. Kyllä se sinne nukahtaa.

Ja nukahtihan se! Heti kun tunti, jonka aikana isompi oli vetänyt kolmen vartin päikkärit itse, oli lasissa ja mä aloin olla aika kypsynyt ajeluun.  Hahaa, ajattelin uupuneena, nyt saan sen siirrettyä rattaisiin ja päästään taas päikkäriraiteille.

WRONG! 

Mulla kävi vähän mielessä, että miksi ihmeessä mä edes yritän. Että nää on näitä mun huonoja äitiyspuolia, että jatkan sitkeesti itseni ärsyttämistä yrittämällä jotain asiaa, joka selkeästikään ei tänään ole tarkoitettu tapahtuvaksi. Hampaat irvessä vaan let it goooo, let it goooo! Joskus se on vaan vähän vaikeeta.

Seuraavalla metsäreissulla aurinko paistoi vielä kauniimmin ja mulla oli vaihtovaatteet mukana, mutta kukaan ei pyllähtänyt tai herännyt kesken päikkärien.

Sen sijaan on a personal note: mä vedin leuan ja multa lohkesi hammas. Ei mitenkään toisiinsa liittyen tosin. Ja kävi lopulta ilmi, että multa itseasiassa lähti vain paikka eikä hammaspala, mutta voi hyvä luoja että pelästyin, kun hammaslankauksen yhteydessä hampaasta puuttuikin yhtäkkiä kolmannes.

Just tälleen paras aika. Sunnuntai. Ei mitään tietoa paikallisista hammaslääkäreistä (aikuisille). Jotain tälle nyt varmaan pitäis kuitenkin tehdä.

Facebook ja sen ryhmät pelasti. Löysin SUOMALAISEN hammaslääkärin täältä ja se jopa vastasi puhelimeen (vaikkei ollut töissä) ja lupasi hoitaa hampaan (and I repeat: vaikkei ollut töissä), vaikka sillä ollut hoitajaakaan apuna. God bless.

Ei ollut Frozenia ruudussa, enkä ollut best adult ever, mutta sen sijaan sain palvelua sunnuntaina, ihan tiskin alta ja työaikojen ulkopuolelta tyypiltä, joka ei yrittänyt myydä mitään lisäpalveluita, ja käytti sanoja kuten 'pappilan hätävara' ja 'se oli vain paikka, jonka liimaus petti'. On hiukan kiitollinen olo.

Niin ja se leuka. Joskus pari kuukautta näin Facebookissa jotain mikä sai päättämään, että kyllähän mä nyt elämässäni tulen vielä leuan vetämään! Ostin leuanvetotangon, kävin yhdellä personal trainer -sessiolla ja ostin pari apukuminauhaa. 

Sitten tuli se päivä, kun leuka nousikin tangon yläpuolelle. Okei, tätä edelsi tosi monta päivää ja viikkoa sellasta, että leuka ei noussut tangon yläpuolella ja tunnustettakoon että lähtötilanteessa leuka ei noussut paria senttiä enempää ilman apuja. Mutta nyt! I made it! Self-five!

Ja sitten se maidottomuus. Näin viikon lopulla ihossa ei näy vielä(kään) juurikaan mitään muutoksia. Eikä oikeastaan missään muuallakaan. Aion sitkeästi jaksaa vielä ainakin toisen viikon ja samaan aikaan toivon ja en toivo, että tää auttaa. Koska siis siinä missä olis tietenkin tosi kivaa että iho-ongelmat katoasi, totaalinen maidottomuus tuntuu ainakin vielä aika vaikeelta. 

Kaveri sanoi: älä koita ostaa substituutteja, koita etsiä luontaisia maidottomia reittejä. Tai jotain samalla sanomalla. Joop, onhan tää vielä aika harjottelua.

Eli hei, parhaat maidottomat reseptit kehiin? 

Korkeiden palmujen puisto.

Metsässä

on

mukavaa!