Monday, April 4, 2016

3v-9kk-4pv & 1v-5kk-8pv

Subjektiivinen tietoisku aiheesta Piilaakso. Nyt, ennenkuin mä totun tähän liikaa, lienee aika tarkastella uutta kotimiljöötä. 

Me ollaan Mountain Viewssä. Se on kolmevarttia San Franciscosta kaakkoon (think Lohja Helsingille) ja parikyt minsaa San Josesta luoteeseen. Teknologian kehto, innovaation kevätniitty, insinöörien festarit, ihosyövän huvipuisto.

Palanen pohjoista Kaliforniaa.

Ja siis joo, kyllä tää [Piilaakso] elää ihan odotukset täyttäen. Kotiäitien puolisot on aina töissä jossain Facebookilla, Googlella, Amazonilla, Netflixillä (no mitä näitä nyt on) tai sitten jossain just kukkaan puhkeamaisillaan olevassa startupissa.  Autolla ajellessa tulee tuon tuostakin vastaan, että katopas, tossahan on LinkedInin toimisto. Ai TÄÄLLÄ on 23andme. Ai kato, jälleen yksi Googlen konttori. Jep, ei ole vain yksi kerta, kun oon ihan-vaan-ajellu (nukutellut lapsia autossa) ja aivan pahaa-aavistamatta yhtäkkiä todennut, notta jahas, olen taas Googlen parkkiksella. Pitänee poistua. Äkkiä. 

Täällä mennään (tietenkin) joka paikkaan autolla. Tiet on usein suoria ja pitkiä ja niissä on tosi monta kaistaa. Ja sen lisäksi on vielä motarit, joissa on vielä enemmän kaistoja ja joissa mennään vielä kovempaa. Ja hauskan lisän tähän tuo Googlen itseajavat robottiautot, joita näkee aina siellä sun täällä. Toki sisällä on insinööri ottamassa muistiinpanoja, mutta onhan se nyt jännää ajella sellasen itseajavan perässä. Aika hyvin ja ennalta-arvattavasti ne menee.

Täällä on paljon matalaa ja leveetä. Isoa ja ystävällistä. Keskisuuria ruokakauppoja, jotka on auki 24h. Ja niissä kaikissa Starbucks. Sen lisäksi Starbuckseja ihan joka kulmalla ja osa niistä jopa drive-in versioita. Niin ja drive-in apteekkeja! Täällä ehkä vähän viedään äärimmäisyyksiin, että autosta ei tarvi poistua, mutta hei toisaalta, vähänkö on pienten lasten äitien pelastus. Niin ja siis tietty pikaruokala autokaistoja. 

(Mietin välillä, että missaan koko ameriikkakokemuksen, kun me ei käytännössä koskaan syödä missään pikaruokalassa ja pääosin kaupastakin ostan ihan samaa kuin Suomessa: raakoja vihanneksia, pastaa, ohraa jne.)

Niin ja Instagram paljasti: Rachel Bloom miehen työpaikalla käymässä! Ei sano mitään? Se on ihan ok, Crazy Ex-girlfriend tulee Suomeen varmaan joskus myöhemmin (jos ollenkaan?), täälläkin eka kausi on vasta päättymässä. Niin ja mies ei tietty tienny tästä mitään, mutta siis sen realisaatio, että nää kaukaiset näyttelijät on ihan oikeita, olemassa olevia ihmisiä. Whaat?

Kaipaan Lontoosta: Primrose Hilliä. Kävelyä. Helposti (paljon helpommin kuin täällä tai Suomessa) äksessoitavia lapsiaktiviteetteja joka nurkalla ja erityisesti ihan siinä meidän kodin nurkalla. Kävelyä. Kivoja lenkkeilymaisemia.

Mutta en mä valita. Enkä haluaisi takasin Lontooseen. Hassua miten se arki sitten heilautti mukaansa kaiken sen alun epätoivon jälkeen. Tulkaa hei tänne, täällä on kyllä aika mukavaa! Tosin jos Trumpista tulee presidentti, niin sitten ei ehkä kannata tulla. Mutta koittakaa ehtiä ennen sitä!

Isomman haave toteutui: pääsi skeittipuistoon potkulaudallaan.


2 comments:

  1. :) :) Aviomies on tulossa frendinsä kanssa elokuussa San Fransiscoon ja sieltä lentelevät Vegasin kautta New Yorkiin

    ReplyDelete
    Replies
    1. Cool! Onhan tää ihan näkemisen arvoinen paikka! :)

      Delete