Sunday, December 1, 2013

1 vuotta, 5 kuukautta, 1 päivä

Lähiömutsi kirjoitti joululahjatoiveensa: aikaa. Hassu sattuma, että juuri samaa joululahjaa toivoin mieheltä aikasemmin. Ja voi kyllä! Aion käyttää joululahja-aikani lanittamiseen!

Tunnistan myös lähiömutsin vaikeuden pyytää lapsenvahtia. Usein tuntuu (ja siis it's not you, it's me), että tuttavapiiristä lapsenvahtia voi pyytää vain jos on joku ennalta-arvaamaton force majour -tilanne päällä. Mummu ja pappa luultavasti tulisi ihan mielellään auttamaan, mutta ei niitäkään meinaa kehdata sieltä kaukaa kutsua ajelemaan, ellei tosiaan joku Oikea Tilanne päällä. 

Tänä viikonloppuna ei ollut varsinaisesti mitään tilannetta päällä, mutta ylitettiin itsemme ja kysyttiin ehtisivätkö tulla. Ja tulihan ne.

Meillä oli paperinpala, johon oltiin kirjattu kaikki jutut, joita haluttaisiin tehdä. Siis hoitamatta jääneitä asioita, juttuja jotka on roikkunu vaikka kuinka kauan odottamassa vaan sopivaa hetkeä. Sitä, tätä ja tuota. Sängynjalkojen maalaus. Tauluhyllyt seinälle. Uudet kankaat sohviin. You name it. 

Ja hei arvatkaa, viikonlopun päätteeksi melkein kaikki saatiin ruksittua veks listalta! Olkkari on ihan erinäkönen, joulukoristeet on löytänyt paikkansa, pakastin on huutonetissä myynnissä, sain ulos toisen setin jouluvaloja, keittiön lattia on pesty, sänky verhoiltu (ja ne jalat maalattu) ja laps on umpileikitetty. Kaikki voitti (uskoisin). 

Ollaan valmiita odottamaan joulua, ensimmäinen luukku partiolaiskalenterista avattua ja lupaukset ens vuonna tehdä itse oma kalenteri on jätetty. Tyytyväisenä nukkumaan. Toivottavasti laps ei muksahda tänä yönä alas sängystä (nukkui viime yötä meidän välissä, unessaan oli jotenkin päätynyt jalkopäähän, josta kopsahti pehmeälle matolla).

Ainiin, kerrottakoon vielä meidän lauantaisesta vauvauintifiaskosta. Laps oli napannut uikkarinsa kassista (kun oltiin muutenkin myöhässä lähtemässä) ennen lähtöä ja kuljettanu ne Jonnekin. Ja minä olin unohtanu hakea ne sieltä Jostain takas. Tultiin uimahallille myöhässä toteamaan, että ei uikkaria. Pyysin nolona uimaopeilta, että voitaisiinko tulla seuraavaan ryhmään tällä kertaa mukaan. Oli ok. 

Mies lähti kotiin hakemaan uikkareita, mä ajattelin vähän ulkoilla uimahallin ympäristössä lapsen kanssa sillä aikaa. Ilmeisesti laps ei ihan tajunnut tilannetta, vaan kiukkusena ihmetteli miksi lähdetään uimahallista pois, vaikkei olla vielä edes uitu ja tilanne oli kuta kuinkin tämä:


Lopulta mies palasi ja myöhästyttiin siitä tokastakin ryhmästä (johon kuitenkin sitten ängettiin). Lisäksi suihkuista ei tullut lämmintä vettä, joten päädyin olemaan käymättä suihkussa ja istumaan altaan reunalla. Mies oli kuulemma juossut laps kainalossa suihkun läpi ja molemmat tietty hytissy kylmissään. Lauantaiaamu, feeling awesome! :D

Ulkona tuulee. Kovaa. Sähköt katkoo täällä landella. Oikeestaan aika kodikasta! Onneks läppäri.


2 comments:

  1. Hehee noita kiukkukuvia, tutulta näyttää!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jep, eiköhän jokainen äiti tunnista :D

      Delete