3v-8kk-5pv & 1v-4kk-9pv

Olisin kattonu telkkaria, mutta Suits on katsottu loppuun, eikä Big Bang Theorystä tai Crazy Ex-Girlfriendistä ei oo tullu uusia jaksoja. Siispä mielessä muhinut blogipostaus tiskiin.

Tässä elämän (tai ainakin rutiinien) tasottuessa on ollu välillä mielessä kertoa millasta arki täällä on. Anni on toteuttanu hauskan arkihaasteen (postaus per päivä viikon ajan), mutta musta ei väldeen (enää) ihan oo siihen. Siispä summaan seittemän postausta yhteen megapostaukseen! Kaikki kiittää!

Maanantaisin käydään (jos ollaan terveitä eikä laiskoja) perhejoogassa. Se alkaa kymmeneltä ja siellä on äitejä ja lapsia ja leluja ja joogamattoja. Sitten siinä lasten roikkuessa millon missäkin vapaassa raajassa / rinnassa / muussa ruuminosassa koitetaan ravistella niitä (lapsia, ei ruumiinosia) irti ja harhauttaa leikkimään leluilla samalla kun annetaan meditatiivisen rauhallisesti kehon kulkea joogaflowssa, stressittömän rauhallisessa tilassa. You know, päästetään mielemme rentoutumaan ja tavoitetaan zen-tila (vaikka aina välillä tekisi mieli läppästä kolmatta silmää kun lapsi käy taas viemässä lelun jonkun toisen lapsen kädestä tai juomassa vettä opettajan vesipullosta).

Syödään sotkusesti pikainen eväslounas joogamestoilla ja pienempi nukahtaa autoon, josta koitan siirtää sen rattaisiin jatkamaan unia kotona. Vaihtelevalla menestyksellä.

Iltapäivällä tulee babysitteri. Isompi juoksee oven koputusta piiloon, eikä uskalla tulla ulos kuin mun kanssa. Sitten ne alkaa leikkiä (saatan kuskata ne (pienempi myös nykyään mukana!) johonkin puistoon ja ajella itse asioille, millon mitäkin) ja babysitterin lähtiessä isompi roikkuu sen hihassa, että elä meeee!

Tiistaisin yritän juoda aamukahvini nopeemmin ja kuskata isomman preschooliin ysiksi. Todellisuudessa ollaan harvoin paikalla ennen puolta kymmentä. Halataan, annan suukon kädelle, isompi painaa käden poskelle. Vilkuttaa ilosesti, lähdetään pienemmän kanssa autolle. Saatetaan käydä kaupassa tai jossain asioilla, mennään kotiin syömään lounas. 

Sitten lähdetäänkin jo hakemaan isompaa. Mun pitäisi olla hakemassa sitä puoli yksi, mutta yleensä 12:04, jollon alan vetää kenkiä jalkaan (ja jollon ehdittäisiin vielä ihan hyvin), pienempi päättää kakata. Ollaan preschoolilla 12:37. En viitsi selittää (taas) opettajille kakkahätämyöhästymistä, vaan toimitan meidät nopeasti pihalle. 

Pienempi on nukahtanut autoon. Lähdetään ajamaan ja koitan kysellä isommalta hienovaraisesti tarhakuulumisia. Isompi ei kerro (kuin että harmittaa että piti lähteä), vaan haluaa kuunnella 'lempparilistaa' (johon oon kerännyt meidän yhteisiä lempparibiisejä - thankfully meillä tuntuu olevan aika samanlainen musamaku joululauluja lukuunottamatta).

Ajetaan johonkin puistoon. Koitan siirtää nukkuvan pienemmän rattaisiin jatkamaan uniaan. Pienempi herää, eikä to-del-la-kaan aio nukkua enempää.

Leikitään puistossa, ehkä syödäänkin jotain, kunnes kolmelta siirrytään 'suomipuistoon', jossa suomalaiset äidit kohtaa tiistai-iltapäivisin. Palataan sotkuiseen kotiin, kaikilla on nälkäkiukku. Syödään munakasta tai couscousta tai mikä nyt valmiistuukaan kuudessa minuutissa tai alle.

Keskiviikkoaamuille ei ole sovittua ohjelmaa. Joskus tavataan kavereita, joskus ollaan vaan kotona. Joskus tehdään jotain kehittävää, joskus ei. Joskus jutellaan isovanhempien kanssa, joskus ei jutella edes toistemme kanssa.

Iltapäivällä tulee babysitteri. Isompi juoksee oven koputusta piiloon, eikä uskalla tulla ulos kuin mun kanssa. Sitten ne alkaa leikkiä (saatan kuskata ne johonkin puistoon ja lähteä itse asioille, millon mitäkin) ja babysitterin lähtiessä isompi roikkuu sen hihassa, että elä meeee!

Torstaisin yritän taas juoda aamukahvin nopeasti ja viedä isomman tarhaan ajoissa. Jatkamme pienemmän kanssa torstaikahville parin kaverin kanssa. Syödään lounaaksi mitänytsattuukaan. Käydään hakemassa isompi preschoolista. Pienempi nukahtaa autoon päiväunille, koitan virittää keskustelua isomman kanssa preschool-päivästä. Isompi kuuntelee mielummin lempparilistaa.

Ajetaan säästä riippuen kotiin tai puistoon. Koitan siirtää nukkuvan pienemmän rattaisiin, mutta epäonnistun. 

Perjantaisin olisi muskari. Mennään sinne tai myöhästytään tosi paljon ja tullaan paikalle, kun muskari on jo ohi. Se ei kyllä haittaa, koska se paikka on ihan mahtava. Yksi iso huone, jossa leluja, rakennuspalikoita, roolivaatteita ja vaikka mitä vieri vieressä. Aivan loputtomasti aktiviteettia lapsille vauvaturvallisessa ympäristössä, jossa itse voi istua paikoillaan ja nähdä silti lapsensa koko ajan. Mahtava paikka. Sekä isompi, että pienempi viihtyisi täällä ikuisuuden, eikä mua tarvita mihinkään (paitsi ruokkimaan). 

Pienempi nukahtaa autoon. Jos ajan nopeesti, ehditään kotiin kriittisen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, jollon ehdin siirtää nukkuvan pienemmän rattaisiin sen heräämättä. Tullaan kotiin katsomaan videoita lukemaan kirjoja. Saatetaan myös käydä miehen duunissa syömässä froyota. Iltapäivällä luultavasti nähdään naapurikavereita ja/tai mennään puistoon. 

Lauantaina isommalla on tanssitunti. Aamulla. Meinataan myöhästyä joka kerta. Hörpin aamukahvini reippaasti ja menen kannustamaan isomman tanssimista. 

Tullaan kotiin ja pettymykseksi kuullaan, että mies ja pienempi ehti jo jutella mummupapan kanssa tanssitunnin aikana. Syödään, laitetaan pienempi unille, suunnitellaan mitä hauskaa aktiviteettia tehtäisiin iltapäivällä. Pienempi herää. Jatketaan suunnittelua. Aletaan pakata tavaroita. Lähdön hetkellä huokaistaan kellon olevan niin paljon, että päädytään lopulta menemään lähipuistoon. Tullaan kotiin syömään päivällinen ja siivoamaan.

(Pakko nyt kuitenkin mainita, että oli tässä ainakin yksi lauantai, kun käytiin ihan mainiossa Happy Hollowissa (huvipuisto / zoo), jossa meillä kaikilla oli kivaa. Ja tänäänkin syötiin valtavan hyvää brunssia valtavan kivoilla kavereilla ja sen jälkeen loiskuteltiin menemään märässä (ja kylmässä) puistossa.)

Sunnuntaina saatan yrittää käydä aamulla ilmajoogassa. Ja yritetään käydä syömässä ulkona lounasta (ihan että saisi lapset vähän totutettua ravintolakulttuuriin). Sitten mä koitan tehdä jotain yksin. You know, käydä parkouraamassa, istua kahvilassa ja kirjottaa blogia suunnitella ens viikon ruokalistaa ja tilata ruoat netistä. Mennä ruokakauppaan kun kuitenkaan netistä tilattuna ei saa niitä oikeita ja tulla kolmen tunnin jälkeen viiden jättikassin kera kiroillen kotiin. Sellasta rentoa sunnuntaipuuhailua, you know.

Ja ennen kuin huomataankaan, on taas maanantai. 

Sadetta!