kuukausi 2, päivä 16

Flunssan parhaita puolia on ehdottomasti se euforinen hetki, kun alkaa taas tuntea itsensä ihmiseksi. Kävin tänään suihkussa ja pesin hiukset. Käytiin vähän vilkasemassa ulkomaailmaa (ihan vähän lähiympäristöä kurkittiin) ja makujakin maistui suussa.

Eli siis täällä ollaan selviydytty pahimman yli - vain yhdelle suihkauksella Kiellettyä Ainetta (Nasolin). Kokeilin myös suihkautella sillä suolaliuos-nenäsuihkeella, jolla sotkettiin lapsen naama aikasemmin. Ei ihme, että rääkäisi, ei ollut kivaa ainetta se. Kirveli ikävästi kurkussa suolainen, steriili merivesi.

Lisäksi vielä merkittävä muutos flunssassa: oon syönyt tänään yhden (1) särkylääkkeen. Nyt illalla saatan ottaa toisen. Perjantai ja eilinen meni napsiessa maksimimäärä synnäriltä opitun kaavan mukasesti - Buranaa ja Panadolia sekakäytöllä neljän tunnin välein. Jotta flunssaiset hyytyneet aivoni pysyivät tässä perässä, tein hienon taulukon, jolla pysyin perässä koska ottaa mitäkin lääkettä.

P kuin Panadol, B kuin Burana.

Mainittakoon vielä, että en normaalisti syö särkylääkettä kovinkaan usein. Flunssa on kuitenkin poikkeus - ja tälläkin annostuksella oli suurimman osan ajasta kurkku ihan tulessa ja kuumeinen olo.

Lapsen räkäinen olo on ollut niin lievää, ettei Nenä-Fridaa tai muita apuvälineitä olla tarvittu. Vähän rohisee välillä, mutta onneks vain vähän. Ehkä mun vasta-aineet toimii hällä paremmin kuin mulla. Onneksi.

Lapsessakin on huomattu taas edistystä: äidin-naama-menee-piiloon-ja-palaa-takaisin-kukkuu -leikki on alkanut tuottaa hymyjä ja innostusta. Lisäksi leikkimatolla laps on alkanut selkeästi katsella roikkuvia leluja ja heiluttaa käsiään niitä kohti. Erityisesti huomiota on saanut lahjaksi saatu hypnoosi-lampaaksi nimetty vaaleanpunanaamainen villaeläin. Olemme kilpaa kehuneet tarkkaavaista lasta.

Hypnoosi-lammas on hypnoottinen.

Ps. Nukkumaanmenot on taas normalisoitunu. Ei itkuja ja kiukuttelua - vaikkakin eilen oli taas huono ajotus ja lopullinen nukahdus tapahtui vasta vähän ennen yhtä.

Oon alkanut vihdoin tajuta jotain korrelaatiota tässä kuinka pitkä aika edellisestä syömisestä / nukkumisesta vs. koska taas nukutaan / syödään -rytmissä - ja koska kannattaa ajottaa mitäkin tehtäväksi. Kuulostaa uskomattomalta, että tämänkin tajuamiseen meni näin kauan aikaa... Toisaalta, väitän lapsen muuttuneen hiukan ennalta-arvattavammaksi.