Saturday, October 19, 2013

1 vuotta, 3 kuukautta, 19 päivää

Käytiin Nalle Nappisilmän konsertissa! Helsingin kaupunginorkesteri kutsui meidät aikoinaan kummilapsikseen (kuten kaikki 2012 syntyneet helsinkiläislapset) ja vihdoin ekaa kertaa päästiin tänään konserttiin. Oli aivan mielettömän hieno syysilma, käveltiin baanaa pitkin (nostalgian vallassa) Musiikkitalolle. Vaunut rivinjatkoksi, välipalaa ja saliin.

Vähän mietitytti jaksaako laps keskittyä puoli tuntia siihen musaan. Uudet paikat usein (varsinkin lapsilauman keskellä) saa aika tarkkailevaiseksi (ainakin aluksi), mutta entä tällainen esitys?

Kuten mies asian ilmaisi: konsertti oli menestys. Laps istui mun sylissä hiljaa, katsoi orkesteria ihan mesmerized ja olisi jaksanut vielä pidempäänkin. Uskomatonta. Laps, joka ei normisti jaksa istua missään paikoillaan. Ihan mahtava konsertti kaikenkaikkiaan, laps pääsi jopa lopuksi vähän kokeilemaan xylofonia. 

On se kivaa edes aina välillä jaksaa nähdä vaivaa ja tehdä asioia. Varsinkin kun oli näin kaunis ilmakin (lukuunottamatta yhtä outoa, viiden minuutin lumimyrskyä meidän pihalla konsertista palattuamme. Wtf??).

Illalla spontaania paahtopaistia ystäväperheen luona (meistä tuli muuten perheen uusimmalle tulokkaalle kummit!). Laps kiipeilee KAIKKIALLE. Myöskin: hälle ei maistu rusinat? Luulin, että kaikille lapsille maistuu?? Saatiinko me joku erikoiskappale?

Pääpäti on muuten selvinnyt: se on about mikä vaan intonaatioltaan ja tavutukseltaan samansorttinen sana. Kuten kiipesi. Kaappasi. Huppari. Ja uusista sanoista mainittakoon puu, joka lapsen suussa on hyvin huolellisesti lausuttu 'pvvvvv'. Ajattelin, että kas. En oo aiemmin hahmottanut, että u ja v olisi mitenkään lähekkäin toisiaan, paitsi aakkosissa ja ulkonäöllisesti.

Niin joo, lisäksi sana 'auto' on unohtunut ja palannut tätäksi. Lempparimme on edelleen 'TEKEE!'

Ennen konserttia vielä vähän sormi suussa

Xylofonia konsertin jälkeen

Konsertin jälkeen olis voinut jäädä vielä vähän istuskelemaan

4 comments:

  1. Oih, mä oon vähän kade lapsista jotka keskittyy noissa konserteissa - meillä niin älytöntä karkailua, patarummun puremista, raivohuutoo jos erehdyn rajoittamaan Hänen Musikaalisuuteensa menoa. Söpöjä ootte!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin olin kyllä todella yllättyny lapsen jaksamisesta - ehkä se on sitten se riittävän vieras ympäristö :)

      Teillä on ilmeisesti ollu mukavan lepposia konsertteja :D On vahva tarve päästä toteuttamaan itseään, hyvä!

      Delete
  2. Meillä ei mennyt ihan yhtä hyvin sirkuksessa... Eläimet ja pellet kiinnostivat kovasti, mutta kaiken maailman akrobaatit ja jousiampujat eivät voineet vähempää kiinnostaa. Saimme osaksemme katseita viereisiltä ihmisiltä... Kesti tuskaiset 2 h 20 min. Välissä oli parinkymmenen minuutin väliaika. Taitaa mennä muutama vuosi ennen kuin me menemme seuraavan kerran sirkukseen. Ehkä osansa jaksamattomuuteen oli päikkärien puutteella. Nukkui autossa 20 min. Kotona nukkuu yleensä 2-3 h. Oli siis jonkin verran univajetta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aih! Toisaalta 20min päikkärit - apua. Jopa meidän vähäuniselle lapselle vähän (normipäikkärit tunti-puoltoista). Ja esityksen pituus - apua. Toi 30min on just hyvä pikkusille, 45min on ehdoton maksimi! :)

      Delete