Lapsella puhkesi kunnon nokkosrokko (eli viruksen jälkitautina nokkosihottuma). Aluksi ei vaikuttanut haittaavan paljoa (näpyt suhteellisen pieniä), kunnes strategisesti juuri ennen nukkumaanmenoa iho alkoikin kutista. Housujen poistaminen paljasti punasiksi lehahtaneet, kuumottavat jalat. Hoidin Hydrokortisonilla ja pistin lapsen unille.
Puolesta yöstä valvottiin kolme-neljä tuntia eteenpäin. Laps hereillä, pääosin normaalin energinen, vaikkakin hetkittäin kiukkunen, mutta lähinnä pettymysprotestia. Kokeiltiin kaikkea, annoin jopa hetken olla rinnalla, kun yhtäkkiä onnistui sellaisenkin tilaisuuden itselleen järjestämään. Välillä yritettiin nukuttaa, välillä ei. Lopulta nukahti, heräsi minuutin päästä ja sitten nukahti kunnolla.
Tää päivä mennyt selviytyessä, nukuttiin kaikki pitkät päikkärit. Iltapäivällä lekuriin (lapsen ensimmäinen ei-rutiini-lääkäri! Parkui kun lääkäristetoskopoi, mutta rauhottui korvatarkastukseen), satanen Zyrtec -reseptistä ja pian takas kotiin. In retrospect tajusin lapsen luultavasti valvoneen epämukavaa oloa. Iho oli selkeästi herkkä ja arka, vaikka ei välttämättä kivulias. Laps selkeästi normaalia pahantuulisempi päivällä, uskoaksemme samaa epämukavuutta.
Zyrtecin jälkeen nukahti nopeasti, odotamme jännityksellä mitä tää yö tuo tullessaan.
In other news, käytiin eilen vähän ulkoilemassa. Meidän takana on tosi hieno 'ei talvikunnossapitoa' -metsäreitti. Mentiin lapsen kaa pulkalla. Nähtiin traktori. Laps hokenut vaikuttuneena kakkoli, kakkoli. Varsinkin kun on saanut mutaa ja siihen riittävästi volaa ja tulee se mahtava traktoribiisi.
Talvella on tosi vaikea kuvata. Varsinkin kännykällä.
No comments:
Post a Comment