Stressipirkko täällä moi.
Sanoin aamuna, että lapsella taitaa olla tänään erittäin harvinainen huonotuuli-päivä. Sitten kävi ilmi, että se olikin vain minä. Ryppyiset vaatteet ärsytti. Sää ärsytti. Tuolikin oli ihan varmasti tahallaan mun jalkojen kanssa törmäyskurssilla ärsyttämässä mua. Kihisin vähän joka suuntaan ja silitin huolissani mahalasta, joka oli ollut tavallista vaisumpi. Vetosin tulevaan kahden kuukauden yksinhuoltajuuteen, jotta pääsisin livistämään hiekkalaatikkoilusta sateella. Mietin miten suuri pettymys se lopulta sittenkin olisi, jos jotenkin nämä kaikki muuttosuunnitelmat romahtaisi.
No, se siitä.
Oli meillä kaikista räntäsateista huolimatta (tunnen kuinka verenpaine alkaa kohota jo pelkästään säästä kirjottaessa) kokko ja komea olikin. Ulkonakin saatiin vietettyä sentään jonkun verran aikaa, eikä laps tälläkään vierailulla pudonnut laiturilta mereen. Eikä ollut punkkeja. Eli ihan plussan puolella ollaan.
Bonuksena vietettiin etukäteissynttäreitä, kun miehen siskonperhe on oikeiden synttäreiden aikaan pallon tuolla puolen. Laps pääsi repimään auki lahjapaketin, josta paljastui junaratapalikoita ja romahtava silta. Ihan mahtavaa, erityisesti säät ottaen huomioon (kotona, kun silta + ratapalat löytyi laukusta, laps totesi iloisesti yllättyneenä, että nää tuli mukaan!). Kakkuakin syötiin, mansikkaa ja marenkia. Ja kivaahan meillä tietenkin oli.
Muutamia kuivia päiviä tossa onnistuttiin pitämään (kuitenkin vaippa kokoajan käytössä, harjotellaan you see). Vessassa käynti ei ole kuitenkaan lapsen lempitouhuja, hyvin usein ehdotukseen käydä pissalla vastattiin ei vielä. Lisäksi tietty aina ei vessakäynti ajottunut ihan täysin, jollon laps totesi: pissa ei tullut, pissa on kotona. Nauratti.
Mainitsemisen arvoista myös pikkuhiljaa alkanut tunteiden sanottaminen. Harmistuessaan ja vähän parkuessaan laps tuli muutamaankin kertaan ilmottamaan itse mistä on kyse: <laps> ikkee, koska oliti halunnut mennä poltkuttelemaan (polskuttelemaan. Kyllä, annoin sen kertaalleen polskutella nakuna hyisessä vedessä). Tai <laps> ikkee, koska oliti halunnut mennä toitelle lannalle (toiselle rannalle). Ja sitten jatkaa vielä vähän parkumista (yleensä parkuminen ei ole näissä kauhean vakavaa tasoa tai vaadi edes kyyneleitä). Tyytyväisenä taputtelen itseäni tässä kuitenkin selkään: kasvatus kantaa hedelmää!
Tämän päivän saldona vielä pari muuta juttua: käynti Chicosissa kuluttamassa miehen lounareita ja laps istui pöydän ääressä koko ravintolassaoloajan ja söi hyvin (!!). Ryhdistäydyin ja sain illalla taas puskettua monta roikkunutta asiaa eteenpäin. Lisäksi illan stand-up show (a.k.a lapsen nukahtamisprosessi) kesti vain puolisen tuntia normaalin tunnin sijasta.
Tällä voi sitten alottaa viimesen viikon ennen kesäloman ensimmäistä jaksoa.
Bonuksena vietettiin etukäteissynttäreitä, kun miehen siskonperhe on oikeiden synttäreiden aikaan pallon tuolla puolen. Laps pääsi repimään auki lahjapaketin, josta paljastui junaratapalikoita ja romahtava silta. Ihan mahtavaa, erityisesti säät ottaen huomioon (kotona, kun silta + ratapalat löytyi laukusta, laps totesi iloisesti yllättyneenä, että nää tuli mukaan!). Kakkuakin syötiin, mansikkaa ja marenkia. Ja kivaahan meillä tietenkin oli.
Muutamia kuivia päiviä tossa onnistuttiin pitämään (kuitenkin vaippa kokoajan käytössä, harjotellaan you see). Vessassa käynti ei ole kuitenkaan lapsen lempitouhuja, hyvin usein ehdotukseen käydä pissalla vastattiin ei vielä. Lisäksi tietty aina ei vessakäynti ajottunut ihan täysin, jollon laps totesi: pissa ei tullut, pissa on kotona. Nauratti.
Mainitsemisen arvoista myös pikkuhiljaa alkanut tunteiden sanottaminen. Harmistuessaan ja vähän parkuessaan laps tuli muutamaankin kertaan ilmottamaan itse mistä on kyse: <laps> ikkee, koska oliti halunnut mennä poltkuttelemaan (polskuttelemaan. Kyllä, annoin sen kertaalleen polskutella nakuna hyisessä vedessä). Tai <laps> ikkee, koska oliti halunnut mennä toitelle lannalle (toiselle rannalle). Ja sitten jatkaa vielä vähän parkumista (yleensä parkuminen ei ole näissä kauhean vakavaa tasoa tai vaadi edes kyyneleitä). Tyytyväisenä taputtelen itseäni tässä kuitenkin selkään: kasvatus kantaa hedelmää!
Tämän päivän saldona vielä pari muuta juttua: käynti Chicosissa kuluttamassa miehen lounareita ja laps istui pöydän ääressä koko ravintolassaoloajan ja söi hyvin (!!). Ryhdistäydyin ja sain illalla taas puskettua monta roikkunutta asiaa eteenpäin. Lisäksi illan stand-up show (a.k.a lapsen nukahtamisprosessi) kesti vain puolisen tuntia normaalin tunnin sijasta.
Tällä voi sitten alottaa viimesen viikon ennen kesäloman ensimmäistä jaksoa.
No comments:
Post a Comment