Thursday, June 12, 2014

1v-11kk-12pv & rv21+3

No ehkä tämän nyt voi jo paljastaa. Mies sai työtarjouksen Lontoosta. Nyt meidän pitäisi viikonloppuna päättää mennäänkö vaiko eikö. Tämmösiä pieniä päätöksiä.

Tavallaan eka ajatus on tietty, että joo, ulkomaille, varmaan jännää ja siistiä! Ja ainahan mä oon halunnut muuttaa ulkomaille asumaan joksikin aikaa!

Toka ajatus: muutto olis syyskuussa, reilu kuukausi ennen laskettua aikaa. Sitä ennen olisi reilu puolentoista kuukauden jakso San Franciscossa. En tiedä onko siellä puitteet perheelliselle sopivat - ja vaikka olisi en oikein tiedä voitaisiinko lähteä. Pitkät lennot lapsen kanssa ei houkuttele, vaikka Friscoon olisi tietty ihana mennä. Eli mahdollinen kuuden viikon yksinhuoltajuus? Entä työtahti Lontoossa? Jääkö perheelle sekuntiakaan normaaliarjessa?

Ja siis synnytys Lontoossa. No, kieli on onneksi tuttua, mutta se kaikki muu? Byrokratian pyörittäminen, sairausvakuutukset, sairaalan valitseminen (sikäli kun edes mitään valinnan varaa enää on, kuulemma siellä varataan sairaalapaikka heti raskauden alettua ja sitten sairaalat onkin jo täynnä), paikallisen henkilötunnuksen saaminen, että ylipäätään pääsee mihinkään synnyttämään jne. Miten ihmeessä se kaikki tapahtuu??

Että tämmönen pieni elämänmuutos tässä vielä olisi. Tunnelma vaihtelee jännityneen innokkaasta pelokkaan epävarmaan, pikkutyttö-kaipaa-äitiä. Mulla ei ole mitään käsitystä miten tästä selviydytään. Olo on aika overwhelmed.

Niin ja sanottakoon vielä, että tällasen mahdollisuuden skippaaminen, koska ääh, kuulostaa vaikealta ja epämukavalta, olisi ehkä nössöin ja hölmöin teko ikinä, jota jäätäisiin katumaan loppuelämäksi. Eli apua.

15 comments:

  1. Kyllä te pärjäätte!

    Entisenä kiertolaisena (no, yksin oli helppo kierrellä) pistän peukut pystyyn. Tosin synnyttäminen muualla voi olla aika jännää mut ollaan sentään länsimaailmassa, ei aron reunalla. ;D

    Elämä on lyhyt ja kotoiseen Suomeen pääsee kyllä takaisin. Haasteellisempaa voi tietty muualla olla mut toisaalta, eipä sitä tiedä mitä täällä kotimaassakaan tulee vastaan.

    Lontoo sitten, oi entistä opiskelukaupunkia <3<3<3! Piti tehdä matka sinne kavereita tapaamaan tänä kesänä mut maha estää (oikeesti mukavuudenhalu ja rahattomuus). Tosin siel on kaverikin samoilla viikoilla, joten tapaaminen lykkääntyy myös siitä syystä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos tsempistä! Toi 'Suomeen pääsee kyllä takasin' on kanssa se kortti, jonka oon tässä monta kertaa itselleni pelannu. Sieltä pääsee sitten poiskin :)

      Tulkaa kuule käymään vaikka ens keväänä (jos/kun siellä vielä ollaan)! :)

      Delete
  2. Antakaa mennä vaan. Oon sun kanssa samaa mieltä. Jakaisin tilanteessasi kaikki noi samat kysymykset, mutta myös ton viimeisen kappaleen, joka ehkä yliajaa kaiken muun. You'll be fine.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, kyllä mä kanssa koitan luottaa siihen, että tavalla tai toisella kaikki järjestyy kuitenkin. Hävettäisi jäädä Suomeen :D

      Delete
  3. Minäkin kannustan!

    Mutta samalla kannustan vielä neuvottelemaan: jos lähdette, se on varmaan se ja sama sille tarjouksen tehneelle taholle, tuletteko syyskuussa vai lokakuussa kun ipana on jo maailmassa - tai josko miehesi tekisi lapsen syntymän ajasta vähän etätöitä Suomesta käsin niin, että voit synnyttää täällä. (Jos se stressiä vähentää. Minulla vähentäisi, mutta ehkä ei kaikilla.)

    Tuossa kannattaa myös muistaa se, että viimeisen raskauskuukauden aikana ei saa lentää, ja sitäkin ennen se voidaan kieltää jos terveyssyyt siihen kannustavat, joten ehkä ihan kauhean joustamattomaksi ei muutto-ja-synnytys -aikataulua kannata viritellä :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lapsen synnyttäminen Suomessa on kyllä hyvä ehdotus - ja olin itekin vähän miettinyt sen mahdollisuutta. Puhuttiin nyt vähän lisää asiasta ja se oikeastaan tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta. Helpottaisi ihan hirveästi saada synnyttää sentään ilman stressiä täällä tutussa ympäristössä!

      Vähän lapsen puolesta harmittaa tosin, mitenkäs se oli. Toisen lapsen syntyessä olisi tärkeää, ettei mikään muu esikoisen elämässä muuttuisi. Heh.

      Toisaalta, pidän molemmat lapset sitten kotona (APUA) enkä vie esikoista mihinkään hoitoon - että ainakin se muutos on tavallaan kai positiivinen, eikä että siltä viedään jotain saavutettuja etuja pois (paitsi ainoan lapsen etuoikeus).

      Delete
  4. Täältäkin kannustusta!

    Ja Frisko-jännitykseen: pari kertaa käyneenä (tosin silloin vielä lapsettomana tai muuten ilman lasta matkassa). Ihana kaupunki, jossa lapsia jumaloidaan koska niitä on niin vähän (ihan pikkuisen yleistäen). Ilmapiiri rento ja ystävällinen, ihmiset todella avuliaita. Kävellä pystyy ja uskaltaa ympäriinsä (pardon my finnish). Julkisia leikkipuistoja ei vissiin ole kauheasti, muutama kiva puisto kyllä (eikä silloin tullut leikkipuistoihin niin kiinnitettyä huomiota). Julkisilla pääsee hyvin ympäriinsä, eli ei ole pakko olla ollenkaan/aina autolla liikenteessä. En kyllä muista miten hyvin metroon pääsi hisseillä, mutta myös hyvä bussiverkko. Ruoka: jumalaista, tuoreita (mutta oikeasti kypsiä) vihanneksia ja hedelmiä tarjolla ihan eri tavalla kuin Pohjoiseuroopassa. Esim avokadot ja tomaatit. Oh my. Paljon paljon luomua ja paikallista. Asuminen: vissiin tosi kallista ainakin Friskon puolella, eli toivottavasti joku muu järjestää ja maksaa teidän asumisen. Jos meinaatte asua Bayn toisella puolella Berceleyssä tai Oaklandissa niin se on ilmeisesti halvempaa, ja metrolla pääsee hyvin lahden toiselle puolelle.

    Meinasin myös samaa kuin Liina, kannattaa tarkastaa miten myöhään saat ottaa paluulennot Yhdysvalloista, ne ei vissiin ole hirveän innoissaan jos ipana päättää tulla siellä maailmaan kun se tarkoittaa automaattisesti myös kansalaisuuden saamista.

    Tsemppiä päätökseen, mutta Lontoo on kyllä hieno!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä olen kanssa käynyt Friscossa muutamia kertoja ja tykkään siitä kaupungista tosi paljon! Ja nimenomaan siellä julkinen liikenne (muistaakseni) pelasi hyvin ja se on jotenkin hirveän ystävällinen kaupunki (esim. verrattuna Losiin). Ainoa mikä mua kauhistuttaa on se lentomatka :D

      Firma maksaa miehelle asumisen siellä, meidän siellä ollessa pitäisi varmaan majottua jossain hotellissa - katsotaan nyt kuinka kauaksi aikaa sinne mentäisiin...

      Paluu Friscosta olisi viimeistään kun oon viikolla 30. Pitää ottaa selvää :)

      Delete
  5. Vau, kuulostaa hienolta :) Yhden lapsen kanssa lähtisin varmaan innoissani, sen kummemmin pohtimatta, mutta kahden kanssa se on jo harkinnan arvoinen paikka. Ilman sitä kuuluisaa turvaverkkoa arjen pyörittäminen voi olla haasteellista. Mutta varmasti silti niin antoisaa. Kielen puolesta on helppoa tutustua ihmisiin ja pääseehän sieltä Suomeenkin lomailemaan kohtuullisen lyhyillä lennoilla.

    Ja onhan siellä varmasti kaiken maailman kotiapua saatavilla, eikös juu. Kaikesta ei tartte selviytyä yksin. Hieman hurjalta kuulostaa se Jenkkilä ja viimeiset viikot, onkohan siellä hirmu helle? Mutta eiköhän kaikki järjesty parhain päin <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sama homma, yhden lapsen kanssa tottakai, tämän ajotuksen kanssa HORRIS. Mutta kyllä kai sekin on mahdollista saada toimimaan ja kai sielläkin on mahdollista rakentaa turvaverkkoa ja kai sinne voi lennättää isovanhemmat päivän varotusajalla ja ja ja.... En tosiaan tiedä miten muut on turvaverkkonsa hommanneet, nää on näitä juttuja, joista täytyy vaan ottaa selvää. Vähän veikkaan, että ensimmäiseen vuoteen en tule olemaan ilman lapsia minuuttiakaan :D

      Delete
  6. Ooh, teillä on suuria päätöksiä edessä! Tsemppiä :)

    //unae

    ReplyDelete
  7. Jännää! Mä olisin kyllä Liinan kanssa samoilla linjoilla, koettaisin neuvotella aloitusta ja muuttoa myöhemmäksi - tai ainakin tosiaan pelivaraa siltä varalta, että vauva tuleekin aikaisemmin tai saat lentokiellon syystä x.

    Sikäli pienen vauvan kanssa voi olla otollinen tilanne muuttaa, että tuttavuuksia toisiin vauvaperheisiin voi ehkä olla helpompi solmia kuin jos lähtisi muuten vain kotirouvaksi. Vaikka ei tietenkään välttämättä ole yksinäinen kotiarki kahden pienen kanssa yhtään sen hehkeämpää kuin täällä Suomessakaan, joskus päinvastoin.

    Sitten voit tietysti ihan vain ajatella meitä lukijoita, missä tapauksessa tietysti lähdette ja San Franciscon kautta kiertäen, totta kai. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heh joo, miten pitää blogi kiinnostavana :D Onneksi UK:ssa on varmaan aika paljon ex-patteja (myös tossa miehen firmassa), joten ehkä saattaa löytyä jopa suomalaista seuraa, vaikka toki paikallisiin olisi hyvä tutustua. Pienen vauvan kanssa on varmaan just helpompi lähteä johonkin tuoreiden äitien tapahtumiin (onkohan siellä perhekahviloita?) ja saada tuttavia.

      Tosiaan synnytys Suomessa lienee järjestelykysymys ja siihen järjestelyyn kuuluisi se, että mies lähtisi Lontooseen ennen mua ja tulisi sitten joskus (pari viikkoa ennen laskettua aikaa?) takasin tms. Kaikki on vielä 'vähän' sekavaa..

      Delete