Mä niin luulin jo. Luulin JO!
Kävin eilen vastahakosesti neuvolassa ja olin vielä myöhässä (jäin jumiin nimikeskusteluun miehen kanssa). Terkka otti vastaan myötätuntoisesti, teki tsekkaukset, kaikki normisti. Varovasti sitten alkoi puhua näistä jatkokäynneistä, että ne pitäisi sopia nyt - jaksatko tulla vaikka perjantaina. Äh.
Eilen illalla kaheksan aikaan alkoi jo supistella ihan mukavasti. Katottiin telkkaria, syötiin pastaa, käytiin myöhään illalla vielä kävelyllä ja siinä samalla vähän kellottelin. Ei mitään älyttömän kipeitä, mutta ihan mukavasti niitä tuli. Kyllä tämä tästä, ajattelin! Sitten kello oli yli puolen yön ja todettiin, että olis varmasti oikein viisasta levätä. Otin kännykän, kynän ja paperin lähelle ja merkkailin paperiin aikoja unisena. Kuus minsaa. Seittemän minsaa. Viis minsaa. Kymmenen minsaa. Kakskyt minsaa. TUNTI.
Oo-koo. Neljän aikaan heräsin ja nousin ylös. Kevyitä suppareita vielä about kymmenen minsan välein. Valvoin pari tuntia, söin ja menin takasin nukkumaan. Herättiin yheksän jälkeen. Mokomista suppareista enää mitään tietoa.
Tää onkin tämmönen raskaus. Ekassa raskaudessa siinä vaiheessa kun supistukset alkoi, ne vei suoraan synnytykseen. Tässä näitä on tullu pitkin matkaa ja oon jo monena yönä valvonu ja miettiny, että nytkö nytkö. No, ei vielä.
Laps on Porissa mummun ja papan kanssa. Ollut jo kaks yötä, sillä on hauskaa. Ollaan skypeilty iltasin ja tohkeissaan kertoo päivän kuulumisia. Nukahtaa itkuitta, ei ole ilmaissut kaipaavansa kotiin. Sovittiin että voi jäädä vielä yhdeksi yöksi. Onneksi sillä on tommosia turva-aikuisia sen elämässä. Sai uuden potkupyöränkin. Kyseli hajooko nyt sänky, kun pappa oli kehunut että hyvää ruokaa ja santsannut lisää.
Laskettu päivä siis tuli ja meni, ollaan päivässä +1. Eka syntyi +5. Kai tää nyt ennen sitä? Tuu ulos pikkunen, saat virtahevon!
Voi että on jännää! Mulla tuli molemmissa noita enteileviä supistuksia, jotka eivät johtaneet synnytyssairaalaan kuin vasta kolmantena päivänä.. että ehkä ne tosiaan jo jotain tarkoittaa :)
ReplyDeleteTäällä vielä ollaan. Elikkäs jooh ODOTELLAAN. :D
DeleteJuu-u, veikkaisin että lähtö on lähellä :) Mulla oli myös kevyitä supistuksia pari päivää ennen kuopuksen syöksysynnytystä. Povaisin siis että teillä alkaa kohta tapahtua ;)Tsemppiä!
ReplyDelete- Unae
Toivotaan, että veikkaus osuu oikeeseen - multa katkee meinaan pinna ihan kohta. Toivottavasti tosin ei ihan samaa vauhtia kuin teillä - multa jäi kysymättä kun nähtiin, että MITEN sä edes osasit lähteä niin vauhdilla sairaalaan??
DeleteEn mä oikeen itekään tiedä, näin jälkeenpäin on alkanut tuntua siltä että meillä kävi koko hommassa vaan tosi hyvä tsägä.. Tai sitten se oli joku kuudes aisti. Toisaalta mulla alko supistukset tulemaan kyllä heti 2-5min. välein tosi kivuliaina, joten soitin sairaalaan parin ekan jälkeen ja ne käski tulla. Ehkä oli tosiaan vaan ihan sattumaa, että siellä oli sitten kätilö joka vähän kyllästyneen oloisena tokaisi että tule vaan (ehkä oli niin vähän synnyttäjiä ja tilaa oli, en tiedä), joten alettiin tekemään heti lähtöä.
DeleteVoin kyllä niin samaistua sun fiiliksiin, tää kuopushan meni 4 päivää yli. Tuntui kyllä neljältä viikolta. Voimia ja pitkää pinnaa!
- unae
Oih, hermojaraastavaa. Mutta toivotaan että pian - tai siis kyllähän se pian tulee, joka tapauksessa. :)
ReplyDeleteSe on ainoa lohtu, että jossain vaiheessa pakko tulla. Alan ottaa tän viivyttelyn kohta henkilökohtaisesti... :)
Delete