2v-3kk-1pv & rv37+2

Huomionarvoisia asioita, että ne muistettaisiin.

1) Oltiin eilen bussilla Kampissa puistoilemassa ja shoppaamassa Suomalaisessa kirjakaupassa tarroja ja sormivärejä. Matkalla Suomalaiseen nähtiin kävelevä hammas. Oikeastaan se oli tyyppi, joka oli markkinointimielessä pukeutunut hampaaksi ja käveli. Yhtälailla, se oli lapsen mielestä TODELLA hämmästyttävän ihmeellinen juttu ja se kerrottiin todella monta kertaa illalla isille. Vielä tänäänkin laps pyyteli, että kerron sille sen tarinan, jossa pandat menee bussilla kauppaan ja näkee kävelevän hampaan. Ja heti perään se tarina, jossa myyrät menee bussilla kauppaan ja näkee kävelevän hampaan.

2) Josta puheenollen: mä olen alkanut kertoa aika paljon tarinoita nykyään - lapsen pyynnöstä kylläkin. Yleensä pääosissa on joko äitimyyrä, pikkumyyrä ja isimyyrä tai sitten mammapanda ja vauvapanda. Laps pyytelee, että kerron päivän tapahtumista tarinoiden muodossa. Ja sitten hämmästelee miten itsellekin kävi IHAN samalla tavalla!

Oon yrittänyt ajaa tarinoiden kautta mm. propagandaa siitä, että vihreä on TOSI hyvää ruokaa (laps poimii pienimmätkin kaalinhituset ruoastaan ja sanoo aina miten ei tykkää vihreästä). Harmillisesti laps tuntuu muistavan tästä tarinasta vain sen, miten vauvapanda tykkää valkosesta riisistä ja se on tooosii hyvää.

3) Laps on alkanut piirtää omakuvia. Usein niissä on pyöreä pää, josta lähtee ja jonka päällä on viivoja täysin satunnaisessa järjestyksessä ja ne esittää 'naama, kaavakulmat [kulmakarvat], tilmät, koovat, tuu, lanka [jalka]....' jne. Mutta kuitenkin! On myös piirtänyt useampaan kertaan oman kirjaimensa (E) ja kertoili tuossa miten olivat mummun kanssa piirtäneet sen ja siitä olikin sitten tullut havala [harava].

4) Ehkä liikuttavinta ikinä: kaksi lasta halaamassa toisiaan. Epävarmasti, kädet etsien paikkaa, ei ihan tiedä miten tämän pitäisi tapahtua, samaan aikaan maailman awkwardeinta, mutta toisaalta maailman vilpittömintä ja sulosinta. Erityismainintana, että halaus lähti meidän lapsen alotteesta! Ei muuten, mutta olen tasan kerran aikasemmin nähnyt lapsen halaavan toista lasta oma-alotteisesti ja sillonkin oli tämä samainen naapurintyttö kyseessä (joka kylläkin sillä ekalla kerralla näytti lähinnä pelästyneeltä). Lasken tämän melko erityiseksi hellyydenosotukseksi. 

5) Kolme yötä miehen paluuseen. Mietin sitä tänään, kun kiipesin ähisten pitkin Angry Birds puiston kiipeilytelineitä. Mietin sitä myös siivotessani sormivärien jälkiä kylppäristä (okei fine, vähän ehkä turhan kunnianhimonen projekti multa anyway). Mietin sitä jahdatessani olkkariin karannutta lasta, jonka peppua en ollut kerennyt pyyhkiä. Mietin sitä istuskellessani hoitotädin pihalla, koska laps ei halunnut jäädä sinne ilman mua - ja jos ei kerran ole pakko, niin en sitten jätä. Mietin sitä pohtiessani minkälainen itsehemmottelu olisi paikallaan miehen palatessa. Ideoita?