Thursday, January 22, 2015

2v-6kk-22pv & 2kk-27pv

Voi että näitä meidän lähtöjä. 

Ilmoitin isommalle, että kohta lähdetään ulos puistoon ja menin etsimään ulkovaatteita valmiiksi esille. Lisäksi päätin, että kokeillaan pienempää taas rattaisiin, joten otin lämpöpussin ja seisomalaudan esille. Pienemmälle tuli nälkä. Imetin. Isompi leikkimässä omassa huoneessaan. Kuulin, kuinka kaatoi ison laatikollisen Legoja pitkin lattiaa. 

Mietin. Vilkasin läpi hoitorepussa olevat kamat. Pakkasin mukaan saippuakuplia ja pallon. Muistin, että isommalle pitäisi ottaa välipala mukaan, muuten tulee nälkä kesken kaiken. Pienempi roikkui olalla, koska en nyt jaksa laittaa sitä liinan sisään, kun ihan kohta se pitää kuitenkin pukea. Tyhjänä liina kuitenkin roikkui äyrsyttävästi ja putoili jatkuvasti. Pienempi toisessa kädessä, toisella kädellä korjailin liinaa. Epäkäytännöllisyyden maksimointi. Mutta kun. Kohta mennään, ihan just. Vannon.

Kävin vilkasemassa isomman huonetta. Isompi seisoi ritilähyllykössä ja oli juuri kurotellut laatikostonsa päältä rasiallisen hiuslenkkejä ja levittänyt ne sängylle. OK.

Surautin (pienempi olalla) smoothien ja kaadoin pulloon. Isompi tuli keittiöön repustaan kaivamansa saippuakuplapullo kädessään. Haluan tämän mukaan! 

Menin pakkaamaan lattialle levitetyt kamat takaisin reppuun (pienempi olalla edelleen, don't forget) ja pyysin isommalta saippuakuplia. Eikun tahdon kantaa nämä ite. OK.

Menin vessaan (pienempi olalla. Oh äitiyttä). Yksikätisenä nopeakin toimitus kestää pidempään ja hetken kuluttua isompi kurkkasi ovelta. Ilman housuja. Tuli vahinko. Mutta mä siivosin sen ja vein märät vaatteet makkariin. Kun ne oli niin märkäisiä. OK. 

Isommalle päälle uutta vaatetta protestoiva pienempi nyt vihdoin kantoliinassa. Yritin derivoida päässäni kumpi lapsi nyt kannattaisi pukea ensin ja missä järjestyksessä saan ulos rattaat, jotka voi taittaa auki vasta kadulla muutaman portaan ja kynnyksen jälkeen, sekä seisomalaudan, että lämpöpussin.

Vaihdoin omat vaatteeni väsynyttä, protestoivaa pienempää hyssytellen, puin isomman, otin pienemmän ulos kantoliinasta ja puin vaunuvaatteisiin. Etsin saippuakuplapulloa ympäriämpäri. Löytyi isomman huoneesta sängyn alta. Komensin isomman ulos ovesta tarkkailemaan ja ängin topatun pienemmän liinaan. Sitten kannoin vaunut, lämpöpussin ja seisomislaudan (ja sen renkaan) kadulle ja kasasin, pienemmän ilmotellessa, että nyt olis aika jo nukahtaa.

Eikä mennyt kuin tunti! Mietin kyllä useasti, että onneksi kukaan ei ole näkemässä tätä sähläystä. 




In other news: miehen vanhemmat tuli tänne. Mulla alkoi melkein loma. On siis KAKSI ihmistä lisää viihdyttämään lapsia ja yhdellä (miehen äidillä) tuntuu olevan käsiäkin tuplamäärä. Jossain ihmeen välissä se ehtii leikkien yhteydessä tiskata, siivota, tyhjentää ja täyttää niin pyykinpesukoneen kuin tiskikoneenkin. 

Mä olen käyttänyt aikani hyödyksi ja käynyt salilla juoksemassa ja kirjottanut blogientryn. Join myös puolikkaan lasin viiniä. 

Ainiin, yläkerran rouva totesi tossa toissapäivänä auringossa lapsia keinuttaessamme, että jaa. Talvi taisi olla tässä. Mä en kestä. Ei tää ollut talvi, tämä oli syys-lokakuu! Ja vieläpä erityisen kaunis ja aurinkoinen sellanen! Paras paikka! Ehkä tällä tiedolla kestää tulevan Suomi-visiitin. Pakkasta kuulemma.

3 comments:

  1. :D Nauti "syksystä"!
    Mä muistan Lontoon kevättä ihmetellessäni, että kun on kesä ja kaikkee. Shortseja ja narutoppeja ja puistot vihreinä. Ja opiskelukaveri kertoi tulevansa banaanitasavallasta. Nauroin, kun en tiennyt moisia OIKEASTI olevan olemassa. Mut olin vielä jnuori ja tietämätön ja siitä on kyllä jo tosi kauan aikaa. Hups!

    ReplyDelete
  2. Siis nuori.... Nykyään olen vain keski-ikäistyvä, väsynyt ja liian usein tietämätön. :D

    ReplyDelete
  3. Haha, niin sitä sivistyy :)

    Nyt on lunta nähty, voi loppu'talven' olla rauhassa. Isomman puolesta harmittaa, se kyllä selkeesti näyttää tykkäävän talvesta. No, eiköhän sekin mene ohi ;)

    ReplyDelete