Heräsin joskus viiden aikaan .. johonkin. Pupun kuorsaukseen ehkä (kanitkin kuorsaa joskus)? Kävin vessassa ja palasin sänkyyn jatkamaan unia. Vaan uni ei meinannut tulla. Söin suolakeksin ja yritin tiiviisti pitää silmät kiinni, mutta ei. Joka suuntaan oli epämukavaa, liian kylmä, liian kuuma, huono asento, huono olo. Gaah!
Tunnin päästä lopulta sain nukahdettua uudestaan, vain herätäkseni aivan tolkuttoman väsyneenä seiskalta herätyskelloon. Torkutin melkein tunnin ennen kuin lopulta sain kammettua itteni ylös ja keittiöön. Olkkarissa soi Egotrippi ja minä kyhjötin sohvalla risti-istunnassa syömässä mikro-juustoleipää kyynelten virratessa pitkin poskia. Egotripin haikeat sanat, yleinen väsymys - who knows. Mies tuli huolestuneena halaamaan ja kysyi mikä harmittaa. Sain vaivoin kuiskattua, että 'ei mikään'.
Joutuukohan muidenkin eläinten naaraat näihin samoihin raskauspyörteisiin?
Matka töihin oli pitkä ja vaivalloinen, töissä jälleen kerran huono olo. Päätä särkee, vatsaa nippailee, silmät ei meinaa pysyä auki. Jos en tietäis paremmin, vois kuvitella että on maanantai ;)
Hyvä kysymys: teRRierini, joka synnyttää kolmen viikon päästä, on jo pitkään ollut aika alavireisen oloinen: on mielellään yksin tai sitten ihan mun kyljessä kiinni. Ei jaksa oikein innostua mistään. Lisäksi se kärsii aamu-, ei vaan, kokopäiväpahoinvoinnista. Ja nukkuu tietysti paljon.
ReplyDeleteTäällä ei pahonvointia ole ollut, mutta alavireistä aina välillä. Tekis mieli olla yksin omassa kolossa, mutta mites se onnistuu ison poppoon kanssa..? Ehkä eläimilläkin tulee omat juttunsa raskausaikana. Aika jännää. :)
ReplyDeletepäivänkakkara: terrierille rapsuja ja silityksiä. voi toista! taidan tietää tarkalleen miltä siitä tuntuu ;)
ReplyDeletepaukkuliini: mä olen kyllä kanssa ollu todella tyytyväinen omaan sohvannurkkaan, onneksi täällä hälinää on vähän vähemmän.. :)