Monday, August 27, 2012

kuukausi 1, päivä 27

Mitä mitä iltakiukkua?

Ajattelin eilen, että alotan lapsen nukuttamisen joskus siinä kymmenen aikaan, niin sitten saattaapi jäädä itellekin vielä hetki omaa aikaa ennen nukkumaanmenoa. Ei mennyt ihan niin.

Laps alkoi muuttua yhtäkkiä imetyksen aikana ihan superlevottomaksi, mikä johti kiukustumiseen ja lopulta naama punaisena raivoamiseen. Laps haukkaili, päästi heti irti, haukkasi taas, itki, päästi irti, sätki, potki ja ennen kaikkea katsoi mua ihan superloukkaantuneena. Ajattelin, että koska kuitenkin selkeästi hamusi ja otti otetta, se olisi HALUNNUT syödä, mutta eeeeeiiiii.

Siispä olalle, syliin, käsivarsille, selälleen, mahalleen, kyljeellen, heijausta joka suuntaan, juttelua, rauhoittavaa katsekontaktia, what not. Kaikenkaikkiaan tätä nukuttamista kesti kaks tuntia, jonka aikana ehdin jo käyttää ässän hihasta: ulos kantoliinassa viereiseen puistoon keinumaan ja kävelemään. Vaan ei nukahdusta. Sen sijaan laps kurkki maailmaa silmät selällään kantoliinasta, kaula pitkänä uteliaasti. Koko ulkoilun. Ei merkkiäkään nukahtamisesta.

Palattiin sisälle ja pelokkaasti tarjosin rintaa lapselle, valmistautuneena tuomiopäivän itkuun. Mutta kuulkaa! Varmasti koko kerrostalon hämmästykseksi laps alkoi imeä rauhassa ja nukahti. Puolessa minuutissa! Siis what what in the butt?!

Käytiin tänään tuttuun tapaan neuvolassa punnituksella ja lapsen paino oli noussut viime viikosta vain 140g! Edelleen kaiketi normaalin rajoissa, mutta aloin pohtia onko itkusuus oikeasti johtunut nälästä, joka on johtunut siitä, että tällä viikolla on ollut tarjolla useampaan kertaan vain korviketta, eikä se ole oikein maistunut.

Olin ajatellut mennä vähän asioille lapsen kanssa tänään, mutta punnituksen jälkeen tultiin suoraan kotiin ja totesin, että tänään ei tehdä mitään erikoista. Tänään ollaan kotona ja syödään niin paljon kun on vaan tarvetta. Ja iltatankkaus alotetaan riittävän aikasin, ettei ainakaan tule sellasta ihan hallitsematonta nälkää (jos se nyt sitä eilen oli). Ja mietin jopa pitäisikö lapsen nukuttaminen alottaa kunnolla ajoissa (viimeistään ysin aikaan?), jollon laps saattaisi nukkua tämän iltakiukkunsa ohi.

Käytiin nyt kuitenkin vaunuilemassa tässä lähistöllä reilu tunti ja laps jäikin sitten vielä vaunuihin nukkumaan päikkäreitä. Eiköhän tää taas tästä normalisoidu.

Kävelyllä nähtiin laiva.

4 comments:

  1. Heippa! Ihan alkuun, kiitos tosi kivasta blogista! :) oon keväästä saakka tätä seurannu, mutta ei ole tullu kommentoitua. Mulla on itellä aika tarkkaan viikon vanhempi pienokainen ja ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että mitä tarkoitat tuolla lapsen nukuttamispuuhalla. Mitä teillä siihen sisältyy ja aloitatko sen aina johonki tiettyyn aikaan vai ootatko että lapsi väsähtää?

    ReplyDelete
  2. Moi vaan! :)

    Meillä nukuttamispuuha tarkoittaa lähinnä sitä, että tehdään iltapuuhat (kylpy tai perussiivous, eli kädet, varpaat, kaula, kasvot ja mahdolliset muut tarpeelliset paikat (kuten korvantaukset) vedellä ja öljyä sinne minne tarvitaan. Ja sitten pyjama päälle. Yleensä mies hoitaa nämä.

    Sitten mennään makkariin sängylle makaamaan, pistetään päälle vain himmeä yövalo ja tyrkkään rinnan suuhun (lapsen). Lapsi imee ja puoliksi nukahtelee ja herää ja taas jatkaa imemistä ja yleensä tämä päättyy siihen, että ensin nukahdan minä, sitten laps. Tyhmänä mä en kuitenkaan koskaan muista hoitaa OMAA iltapesua ennen nukuttamispuuhia....

    Toisinaan tämä onnistuu myös niin, että laps nukahtaa ennen mua, jollon jään usein vierelle makaamaan esim. tietokoneen / kirjan kanssa ja silittelen (tai tarjoan uudestaan rintaa) heräilevää ja nukahtelevaa lasta. Jos laps vaipuu hyvään uneen, koitetaan se siirtää vieressäolevaan pinnasänkyyn siinä vaiheessa, kun ollaan valmiita itse menemään nukkumaan.

    Usein nukuttamiseen menee aikaa, eilen siihen meni puoltoista tuntia (22:15 - 23:45).

    Eli jos tämän nukuttamisvaiheen saisi aikastettua esim. tunnilla, siinä saattaisi jäädä mullekin hyvä ilta-oma-aika. Tosin lapsi ei välttämättä oo valmis vielä aikasemmin nukahtaan..

    Miten teillä tämä hoidetaan? Ja mieluusti kuulen muutenkin kuulumisia missä vaiheessa teidän pikkuinen menee ja minkälaisia juttuja tulee vastaan :)

    ReplyDelete
  3. Olipa kiva lukea teidän iltapuuhista. Meillä ei oikeastaan ole ainakaan vielä tarvinnut lasta nukuttaa, vaan hän on saanut hyvät unenlahjat ja nukahtaa yleensä aivan itsestään. Alkuun lapsen rytmi syömisessä ja nukkumisessa vaihteli kovin paljon ja vaihtelua toki vieläkin on, mutta jotain rytmin tapaista ollaan jo löytämässä. Nyt meillä menee illat niin, että siinä 8-9 maissa iltapesut ym. ja yöpaita päälle. Meillä poitsu ei syö kuin vasta sitten, kun tulee nälkäiseksi ts. odottelen aina "merkit" nälästä ja sit alan syöttään. Pari kertaa oon koittanu tarjota ilman näitä "merkkejä", kun ollaan oltu vaikka johonki lähössä, niin eipä ala syömään :) niihin iltahommiin... Eli sit siinä noin 9-10 välillä syötän pojan. Tämän jälkeen yleensä vielä hiukka poristaan tai leikitään ja kun alkaa väsyttää, niin lapsi alkaa nukkumaan. Asutaan 2-kerroksisessa talossa ja makkari on ylhäällä, joten lapsi nukkuu alkuun aina tässä alakerrassa, joko sylissä tai rattaissa. Sit siinä 11 aikaan siirrytään ylös ja lapsi laitetaan pinnasänkyyn nukkumaan. Joskus hän jaksaa valvoa siihen 11, mutta on kyllä silloin jo kovin väsyny, niin nukahtaa lhes heti sänkyyn, kun vaan tutin antaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa aika kätevältä! Tää sun kysymys itseasiassa herätti taas miettimään tätä nukkumaanmenoa all in all ja nyt on meneillään kokeilu 'laps pinnikseen odottamaan itse nukahtamista'. Pinnis on kiinni meidän sängyssä ja makoilen itse tässä vieressä kuuntelemassa ähinää. Ei kuulosta kauhean lupaavalta...

      Delete