Saturday, September 29, 2012

kuukausi 2, päivä 29

Lähdettiin lapsen kanssa vaunulenkille upeassa syyssäässä. Otettiin vielä kaveri mukaan matkan varrelta nauttimaan kelistä. Harmillisesti siinä vaiheessa, kun oltiin kävelty kolme varttia ja olin ostanut pehmiksen, alkoi sataa. Käveltiin sateessa takaisin kolme varttia ja pehmis suli mun sormille.

Kotiintullessa riisuin lapselta nallepuvun ja huomasin, että meidän lapsi ei osaa vain kääntyä vatsalleen, vaan osaa myös riisua housuistaan - kuin itse Houdini ikään - toisen lahkeen maatessaan vaunuissa nallepuvussa. Lasta nauratti meidän taivastelu.

Aletaan olla miehen kanssa vähän väsyneitä viikon kestäneestä kodin ehostuksesta. Kämppä pitäisi saada huomenna ilmotettua myyntiin (meidän oma tavoite siis), loppusuoralla siis kuitenkin jo ollaan. Kaunis, hyväkuntoinen kaksio Helsingin keskustasta, anyone? Vähän hiljaisena valmistin meille aura-jauheliha-riisi-raejuusto-mätön lounaaksi ja mies kehui luovaksi kokiksi.

Illalla lähdin kaverin 30-vuotisjuhliin, mies jäi lapsen kanssa. Tulivat kuitenkin iltalenkiksi saattelemaan mua puolimatkaa, laps nukahti vaunuihin. Kun kahden ja puolen tunnin kuluttua tekstailin kuulumisia ja ilmotin olevani pian takaisin kotona, mies kertoi lapsen juuri heräilevän uniltaan. Häh? Ei kyllä tuollaisia unia mun kanssa ikinä.

Juhlissa oli anyway kivaa, vaikka unohdin laittaa korvikset. Unohdin myös ottaa ykkösolutta jääkaapista mukaan, joten ostin  matkan varrelta Nikolain alkoholitonta. Ja ainoa kuuluminen, jonka osasin kertoa oli, että lapseni on oppinut kääntymään vatsalleen ja vaikuttaisi haluavan päästä eteenpäin.  Onneksi ihmiset oli tosi kivoja ja tuttuja ja istuttiin ringissä muistelemassa vanhoja tanssitarinoita.

Musta tuntuu, että meidän pupu on alkanut tajuta pienillä pupun aivoillaan, että laps on pentu vielä. Pääosin pitää kunnioittavaa etäisyyttä, mutta osaa loikkia suuttumatta pois, jos saakin kantapäästä päin näköä tolta lattialla sätkivältä pikkuselta (joka on kyllä pupuun nähden jo iso). Hyvä pupu.


Mutta entä toinen lahje?

2 comments:

  1. Onko teidän lapsella jo nimi? Oon seurannut blogiasi jo pitkään, mut oon kyllä missannu jotain pahasti, jos olet nimenannosta kirjoittanut... Onko siis ristiäisiä/nimiäisiä/tms vietetty jo siellä kaikessa hiljaisuudessa? :))

    P.S. Tyttärenne on mielestäni ainakin kyseisen kuvan perusteella harvinaisen KAUNIS lapsonen :))

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, meidän lapsella on nimi, jota en ole tullut blogissa maininneeksi :-)

      Me ei nyt sitten loppujen lopuksi pidetty mitään nimiäisiä / ristiäisiä, kun ne olis ollut kuitenkin lähinnä vaan perheelle ja ehkä läheisimmille kavereille, joiden kanssa ollaan kuitenkin jatkuvasti tekemisissä. Ilmotettiin nimi suoraan hetipian syntymän jälkeen maistraattiin.

      Eli niin, tyttäremme on siis Eevi :)

      Ja kiitos! Täysin objektiivisesti ja puolueettomasti vailla minkäänlaista nautaeläintä ojassa (kuten kaikki vanhemmat, kun omista lapsista puhutaan) olemme täysin samaa mieltä lapsen ulkonäöstä :)

      Delete