Friday, October 24, 2014

2v-3kk-24pv & rv40+4

Trust me. Tiedostan kyllä miten häviävän pieniä ja naurettavia nämä mun ongelmat on. Kyllä, maailmani pyörii juuri nyt yksinomaan alati venyvän napani ympärillä.

Täällä istuu luultavasti Suomen (sisäänpäin) kärttyisin ja turhautunein nainen. Nää on näitä, että kyllähän mä nauran ja vitsailen aiheesta ulospäin, mutta deep down inside tunnen jonkin sortin pyhää vihaa kaikkia niitä kohtaan, joiden vauva on syntynyt ehkä jopa jo ennen laskettua päivää (mutta kuitenkin siis mukavasti 'turva-alueella'). Samaan aikaan mentaalinen pää riippuu alistuneesti: tää ei synny KOSKAAN (juujuu, tiedän kyllä, physically impossible. Juujuu, tiedän kyllä, vasta ollaan neljä päivää yli lasketun ajan - eihän ne edes lähtisi käynnistämään ennen kuin parin viikon päästä).

Päivät täyttyy kyllä puuhailuilla, laps on takaisin Porista ja energisempi ja iloisempi  kuin koskaan. Kotona on vaikka mitä puuhailtavaa (tiskit, pyykit, kaappien siivous jne..) plus että onnistuin kuin onnistuin addiktoitumaan uuteen telkkarisarjaan (Suits). Koitan miettiä muita, olla innostumatta satunnaista supistuksista (joita tulee siis sillon tällön pitkin päivää) ja venyttää tukalassa olotilassani hermoja mahdollisimman pitkälle, joskus vähän kyllä hammasta purren. 

Koitan ignoroida jostain hiipineen paineen, että mahalaps pitäisi saada nyt äkkiä ulos, koska muuten voi tulla ärsyttävää verojen kanssa puljailua miehen (pitkittyneen - sen piti syntyä jo!!) suomi-oleilun takia. Ja että isovanhemmatkin on hoitanu lasta jo TOSI monta päivää. Ja koska EN HALUA ENÄÄ NEUVOLAAN (nyt olisi vielä tälle päivälle kolme tuntia aikaa saada synnytys käyntiin..). Ei neuvolan takia, siellä on tosi mukava ja symppis terkka. Mutta sen takia, että se manifestoi mahalapsen syntymättömyyttä.

Internetistä löytyvien neuvojen listasta luultavasti vyöhyketerapia ja parafiiniöljy ovat ainoita kokeilemattomia asioita. Stressaamattomuus ja tilan rauhallinen hyväksyntä (siinä määrin missä mahdollista) ovat myös käytössä. Juu, naiset ovat täynnä paradokseja, erityisesti loppuraskaana olevat. Luultavasti supistuksien tullessa kunnolla toivon ettei ne olisi ikinä alkanutkaan.

Tulis nyt jo. Ja again, huumorillahan minä (vaikka totta toinen puoli). Mutta tän siitä saa kun on huono expectation management. Olin toiveikas ja lähes varma, että mahalaps syntyy ennen laskettua. Sen jälkeen olen ollut joka päivä niiden satunnaisten supistuspätkien kohdalla toiveikas, ellen lähes varma, että kyllä tänään / tänä yönä. Vaan ihan turhiahan tämmöset odotukset, pettymyksiä vaan tulee.

Tämänkin kirjotuksen aikana kaks ihan kohtuullisen tiukkaa 10 minuutin välillä. JOSPA TÄNÄÄN?

Ps. Hitti juuri nyt: André Rieu - Supercalifragilisticexpialidocious. Sulosinta kun laps painelee menemään hoilottaen tupukalivätylittieppialitouto

12 comments:

  1. Heh, kuulostaa tutulta. Meillä kaikki, neuvolantätiä ja lääkäriä myöden, olivat varmoja, että lapsi tulis ennen la:aa. Eipä tullut! Ketutti kyllä ja sit kun v-tutti niin, että päätin möngertää esikoisen kanssa pihaleikkeihin (kun ei se kyl tule vieläkään) niin eiköhän alkanut supistella...

    Tsemppiä! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, näiden viimesten päivien turhautumista on vaikea pukea sanoiksi ;) Kiitokset, ei auta kuin tsempata!

      Delete
  2. Saa sitä mun mielestä ihan luvan kanssa vähän valittaakin! Turhaan pyytelet sitä anteeksi. Viimeiset kuukaudet on kuitenkin niin raskaita ihan fyysisestikin, että on ihan oikeutettua vähän kitistä ylimenevistä päivistä :) Toivottavasti vauva syntyisi pian!

    - unae

    p.s. Oon nykyään instassa nimellä oonamer, jos haluat joskus seurailla meidän arkea kuvina :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei, kiva, joo! Mä olen vähän heikosti instassa, mutta voisin kyllä ryhdistäytyä sillä(kin) saralla...

      Kitinää riittäisi, säälin näitä saman katon alla oleilevia ;)

      Delete
  3. Replies
    1. I WISH! Nyt alkaa kyllä olla jo kiire ;)

      Delete
  4. Peukut pystyssä, että syntyisi kohta!

    Ja Suits on ihan mahtava! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, Suits on kyllä hyvä, sain nirson miehenkin innostumaan siitä :) Täällä on peukut ja varpaat pystyssä!

      Delete
  5. Joko nyt, joko nyt? Mä tiedän, ei pitäisi kysellä. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kysele pois, samaa kyselee mieskin, joka kuitenkin on tässä vieressä näkemässä tilanteen joka hetki ;) Eli siis ei vieläkään. Tää alkaa tuntua ihan absurdilta...

      Delete