Tuesday, February 11, 2014

1 vuotta, 7 kuukautta, 11 päivää

Tuntuu, että viimeseen pariin viikkoon mahtuu niin monta poikkeuspäivää, että normipäivät alkaa oikeastaan olla niitä poikkeuspäiviä. Nyt oon esim. varmaan viikon verran raahannut jumppakamoja duunilaukussani ajatellen, että TÄNÄÄN meen duunin jälkeen kyllä salille. Heh, right.

Tänään poikkeustapaus oli isäni (lapsen vaarin) 65-vuotispäivät, joiden olemassaolosta toki tiesin, mutta tuli vähän viimetinkaan kutsu tulla kahville. Lähdin siis duunista tuntia aikasemmin, istuttuani koko päivän palavereissa tekemättä töitä ja menin suorittamaan tyttärellistä velvotetta ja iloa. Juotiin kahvit, syötiin kaurakeksit ja jotain ihan älyttömän hyviä pähkinäkeksejäkin. Puhuttiin isoäidin kanssa siitä, miten Suomi on menossa rappiolle (tai siis isoäiti puhui) ja isä yritti kysellä samaan aikaan mitä se nyt onkaan mitä teen työkseni. 

Pääsin kyydillä kotiin, lapskin sai moikata vaaria. Ujostutti ja vähän hautautui miehen jalkoihin, mutta muutamia sanoja uskalsi lopulta jutella.

Ja siis oikeasti puhettahan tulee nykyään vaikka mitä. Puhelin soi, eli puhelin tuli. Maito onkin nykyään maito, eikä enää mamoo (jota muuten viimeyönä taas vähän kaipaili - nälkä taas?). Sujuvasti laps myöskin käyttää ainakin yhdessä verbissä ensimmäistä persoonamuotoa otan. Ja ehkä yksi hauskimmista opituista sanoista: meillä on Kummajaiskirja, jossa on kaikenlaisia hauskoja kummajaisia, myös karjukorva. Laps sen bongasi ja ilahtui: kaajukoova!

Laps viihtyy talvessa. Toisaalta, what's not to love? Ihanaa, valkosta kylmää herkkustuffia joka puolella ja toisinaan siihen on sekottunu vähän maukasta hiekkaakin. Parasta! Lisäksi liukumäet liukuu formulatason vauhtia ja vaikka välillä pannuttaisi, niin ei haittaa, koska toppavuorien ja lumikerrosten ansiosta tömähtäminen on yleensä pehmeetä (ja antaa hyvän tekosyyn vähän haukata lunta). Ja sitten vielä pumppa (pulkka), onko parempaa transportaatiomenetelmää!

Mä nykyään siedän talvea. Parempi kuin huonompi.

Ja ainiin, tarkoitus oli tehdä poikkeuspäivän päätteeksi vähän töitä kotoa, mutta tän-tän-täää. Duuniläppäri ei käynnisty. Olen vähän huolissani..

No comments:

Post a Comment