Monday, February 3, 2014

1 vuotta, 7 kuukautta 3 päivää

Ostin lapselle Pete & Pulmu -kirjan, aiheena "kiitos ja anteeksi". Ajattelin, että nää sosiaaliset harjotteet tulee ajankohtasiksi vasta hiukan myöhemmin, mutta ostinpa kuitenkin. Kokeilin kepillä jäätä ja luin sen lapselle sitten aamulla (pöllön kanssa tietty). Laps istui hiljaa koko kirjan läpi ja kun tultiin kohtaan sen pituinen se, laps kommentoi uulelleen. Luettiin kirja toisen kerran. Ja kolmannen. Ja neljännen. Jossain kaheksannen kerran vaiheilla maamo könysi sängystään, luultavasti tuli katsomaan oliko täällä jääny joku soitin repeatille. 

Lyhyesti kirjasta: Pulmu-rotta (vai hiiri? Who knows) vie Pete-pupun potkulaudan ja kaatuu. Pete tulee laittamaan laastarin, syntyy sovinto, halaus ja hiekkalinna. Ihan ok tarina, tosin lisäilin muutamia juttuja, kuten 'Pulmu vei Peten potkulaudan vaikka EI olisi saanut viedä toiselta kysymättä! Ja että Peteä itketti, kun Pulmu vei sen potkulaudan (kirjassa vain kiukutti). Pulmun pyytäessä anteeksi lisäsin Petelle replan 'saat anteeksi'. 

Laps palasi kirjaan monta kertaa päivän aikana. Välillä sitä luettiin yhdessä 5-10 toiston sessioina, välillä laps selaili sitä itsekseen ja osotteli 'kaatui! Kaatui!'. (ilmeisesti Pulmun kaatuminen oli kirjan jännin kohta - ja siihen olikin suorastaan pistetty kolme aukeamaa jostain syystä) Maamo totesi nyt on joku sisäistäminen menossa. Who knows, ehkä tässä aletaan opetella näitäkin sosiaalisia taitoja. (Kiitti melkein sujuu jo, vaikka luultavasti asiayhteys ei ole ihan selvä. Heh, vauvakirjaa lukiessa mä olen ilmeisesti osannut käyttää sanaa 'please' (piis) jo kaksivuotiaana ihan sujuvasti puheessa.)

Itsekin kovasti kirjoista pitävänä mua kyllä ilahduttaa tää lapsen into lukea. Toinen kirja, jota täällä veivataan aina pari-kolme kierrosta kerrallaan on 'Pupu etsii omaa kotia'. Ja hei, ei voi syyttää! Oli myös mun lempikirja lapsena (herättää erityisen lämpimiä tunteita, kun lapskin tätä näin rakastaa) ja näin aikuisenakin lukiessa täytyy ihastella tota suomennosta. Kirja ei nyt suorastaan oo ihan runomitassa, mutta kuitenkin lukeminen on keinuvaa ja soljuvaa, semi-runoa. Sen on suomentanut Helena Ahava, joka on ilmeisesti omissa piireissään kuuluisa (osasi suomentaja-maamo kertoa).

Voisin sen verran palata tuohon aikasempaan sosiaaliseen harjotteluun, että oon huomannut muutoksen lapsen leikeissä. Pöllö ja myyrä on aiemminkin ollu mukana meidän päivittäisessä arjessa (vessassa, ruokapöydässä jne.), mutta nyt otettiin uusi askel. Laps onnistui kopsauttamaan päänsä sängynlaitaan riehuessaan sängyllä ja siinä puhallusten jälkeen alkoi leikkiä, että pöllö koppataa ja sitten tietenkin äiti puhahtaa. Pöllö onneton siis kopsautteli päätään ja jopa siipiään sängynlaitaan aina piti puhaltaa. Tämä leikki muistettiin vielä seuraavanakin päivänä.

Tänään myös myyrä pääsi yllättäen meidän vakkarileikkiin: laps menee keittiöön nurkan taakse 'piiloon' odottamaan, että mä tulen, löydän ja kaappasen. Vähän aikaa tätä leikittyä laps kävi hakemassa myyrän, runttasi keittiön nurkkaan ja sitten käytiin yhdessä kaappasemassa myyrää.

Mä olen (ollut) aika leikki-impared lasten kanssa, vaikka luonteeltani oon muuten tosi leikkisä. Tulin kuitenkin lukeneeksi Playful Parenting kirjan ja se avasi mulle todella paljon lasten (leikki)maailmaa ja antoi hyödyllisiä työkaluja haastaviin tilanteisiin. Suosittelen kaikille vanhemmille - en tosin tiedä löytyykö toi mistään suomeksi. Nyt oli kuitenkin tosi makeeta osata ottaa vastaan tää lapsen leikki ja huomata heti sen teema: lapselle kävi tylsästi, kun pää kopsahti ja tästä koitettiin ottaa joku oppimiskokemus. Pää kopsahtaa, sitten puhalletaan. Lisäksi leikkeihin jaksaa suhtautua ihan eri tavalla, kun tajuaa mitä ne lapselle merkitsee. Joo-o, suosittelen.

2 comments:

  1. Meidän poika (1 v 8 kk) sanoo joka kerta painokkaasti "kiitos" kun ojentaa toiselle jotain. Kun lähtee ruokapöydästä, niin sanoo "kiitti". Nyt on oppinut pyytämään pyydettäessä anteeksi. Ja kun kysyy että lupaatko että et tee enää näin, niin sanoo "lupaan" ja näyttää jopa oikeasti katuvalta. Tosin saattaa tämän jälkeen toistaa juuri kielletyn tekemisensä noin sekunnin kuluttua lupaamisesta... Ehkä se tästä vielä... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jahas! Nyt taidetaankin ottaa projekti 'tapakasvatus', kun teilläkin on jo noin hienolla mallilla! Ja muistuttaa, että hoidossakin näistä puhuvat :)

      Delete