Friday, December 2, 2011

rv10+3

Joku ehkä muistaa kun sanoin tossa viikko (pari?) sitten, että nyt (tai ihan tässä lähitulevaisuudessa) on aika tarttua niskasta kiinni (itseäni) ja aktivoitua ja elää taas?

Noh.

Sehän jatkui siis sillä, että flunssa iski, ja lopulta kun tän viikon maanantaina menin lekuriin, lekuri määräsi viikoksi kotiin sairastamaan.

Eli tähän on tultu. Oon siis viikon verran maannut kotona, pelannut yhtä mun lemppari tietokonepeliä, katsonut katsonut Will&Gracea, itkenyt W&G:n vikalle jaksolle, syönyt pakastepizzaa ja nukkunut. Nukkunut ihan siis ihan sikana. Varmaan jotain 12h yöunia melkein joka yö. Tänään raotin silmiäni varttia vaille 11 ja ajattelin, että makaan tässä sängyssä vielä ihan hetken. Heräsin puoli yhdeltä.

Voikohan väsymys ja laiskuus olla kanssa itseään ruokkivia noidankehiä kuitenkin? Mitä enemmän nukkuu, sen enemmän unta tarvii?

Viikon suurin saavutus oli jenkkipannarit, joita paistoin toissapäivänä.

Tän kaiken kruunaa toki se, että tunnen pientä ylpeyttä siitä, että mies saa tulla tänään täysin siivottuun kotiin. Naurettavasti tämän tekee se, että itsehän otin tyynyn ja peiton aamulla kainaloon ja painelin naapuriin ystävän sohvalle nukkumaan sillä aikaa, kun (palkattu) siivooja täällä kävi siivoamassa.

Tästä voinee ponnistaa vaan ylöspäin.

2 comments:

  1. Hahhahaa, ihan hyvä veto tuo siivooja! Pitäisi harkita täälläkin, tosin osa kodista on lapsityövoimalla siivottu jo nyt...

    Väsymys saattaa olla eka kolmanneksella tosi suurta, mutta saattaa se energinen keskiraskaus sieltä vielä tulla. Minä jakselen ainakin nyt paremmin kuin silloin alussa.

    ReplyDelete
  2. Odottelen innolla keskiraskauden energiaa ;)

    Ja siivoojaa suosittelen lämpimästi, jos vain kukkaron nyörit antaa periksi! Meillä käy joka toinen viikko ja niin kauan kun me ollaan molemmat näin laiskoja siivoomaan (pyyhkimään pölyjä, pesemään kylppäriä jne.), niin en kyllä ihan heti ole valmis luopumaan :)

    ReplyDelete