Uni-update.
Aloitettiin unikoulu (tai oikeastaan uniassosiaatioiden hellä uudelleenohjaaminen) Pantleyn vinkkejä kuunnellen vuoden alussa, reilu kuukausi sitten.
Heti aluksi alkoi tapahtua paljon edistystä. Järkeistettiin elämä rytmeihin (mikä oli muutenkin vähintäänkin tarpeellista (ainakin meille) tässä puolen vuoden kieppeillä) ja selkeytettiin rutiinit. Päivään sijotettiin kahdet päiväunet (10-11:30 ja 15-16:30) ja viisi ruokailuhetkeä. Iltarutiinit meillä oli jo, mutta niihin tehtiin muutoksia ja niitä alettiin noudattaa uskollisemmin.
Nykyään päiväunille laps nukahtaa minuuteissa ja nukkuu (yleensä) sen kaksi unisykliä (joskus pitää käydä vähän kannustamassa syklien välissä). Nukuttamiseen ei enää kulu (paria) tuntia, vaan about vartti. Yöllä herätään vaihdellen pari kertaa tai monta kertaa. Hampaiden puhkeamisen aikoihin heräämisiä on ollut enemmän ja muulloin vähemmän. Toisinaan oon jaksanut tsempata, että laps nukahtaa ilman rintaa yöllä(kin), toisinaan en jaksa.
Itse nukahtaminen sen sijaan tapahtuu nykyään (melkein) ilman rintaa. Parhaillaan imetystä on tarvittu 30sek (vain sen yhden väsymyspisteen yli) ja sen jälkeen muutama minuutti möyrintää, kunnes nukahdus.
Tänään imetystä oli vähän enemmän, mutta lopulta laps nukahti (itse, möyrimisen päätteeksi) pinnasänkyyn (!!). Vähän jouduin harrastamaan akrobatiaa ja antamaan pieniä imetyksiä (pinnasängyn pohja on pohjalla, kylki on auki ja kiinni sängyssä ja kyljen yläpalkki on paikoillaan. Sieltä pääsee kivasti kurkkimaan sängyn reunan yli, mutta ei kiipeämään sängylle), mutta näin melkein parin tunnin kuluttua vieläkin nukkuu siellä (heräämättä välissä). Tätä voidaan nyt kutsua jonkinlaiseksi läpimurroksi.
Mutta sen sijaan yllätyksiä. Tässä lasta pinnasänkyyn nukuttaessa on alkanut ihan yhtäkkiä tuntua haikealta. On ihanaa, kun pikkunen nukkuu kyljessä - eritoten, kun sänky on nykyään riittävän leveä meille kaikille. Kunhan ne yöheräämiset saataisiin kuriin.
Miksi laps sitten pinnikseen nukkumaan, you ask. No, huolimatta siitä, että putoamisia sängystä on tapahtunut vasta yksi, se riski on aina olemassa. Ja se tarkottaa paniikkijuoksuja makkariin joka kerta, kun itkarista kuuluu vähänkin ähinää. Pinniksessä se on turvassa putoamisilta. Ja kuulemma pinniksessä lapset saattaa nukkua sikeämmin ja paremmin kuin vieressä. Mutta luulenpa, että kun se tosta yöherää, niin otan viereen ja se saa jäädä siihen nukkumaan.
Anyway, isoja muutoksia on siis tapahtunu. Aikaa se ottaa, kärsivällisyyttä myös, mutta verrattuna esim. elämään joulun tienoilla, ollaan ihan toisella planeetalla jo.
No comments:
Post a Comment