Sairastuvasta päivää. Tänään meillä olis tarjolla räkäflunssaa, kurkkukipua ja päänsärkyä. Tämä tosin näyttää kiusaavan (onneksi) vain äitiä, laps ja mies porskuttavat terveinä.
Täällä on alkanut papatus, laps on hienosti löytänyt tavut 'vä' ja 'pä' ja juttelee nyt niillä. Mies kysyi eilen töistä tullessa, että joko laps osaa puhua. Voi olla, että menee vielä ehkä päivä, pari ennen kuin lausuu ensimmäisen runonsa. Antaumuksella kuitenkin kailottaa PÄPÄPÄPÄPPÄÄÄ pitkin olkkaria.
Opin muuten tuossa taannoin, että mun eka sana oli 'enkä', kun äiti yritti pistää mua suihkuun. Aika jännä muuten, usein ekat sanat on kai substanttiiveja tai verbejä perusmuodossa?
Olin myös sanomassa, että ilman tukea seisomista täällä harjoitellaan hyyyvin rauhalliseen tahtiin - mutta sitten huomasin lapsen seisovan lelulaatikossa pupuhelistin kädessään ihan no prob. OK. Myös Brion lelukärryt ovat löytyneet ja koska kääntyminen niillä on vaikeeta, niitä työnnellään ees taas eteisestä kylppärin ovelle - sopiva useamman metrin matka, menee tomerasti tepastellen.
Sen sijaan olisihan pitänyt muistaa - jo ammoisina aikoina viidakon äitibloggareiden keskuudessa kulkenut sanonta: ken lapsensa unia hehkutaa, se lapsensa unet menettää. Toisaalta, ken lapsensa unista valittaa, se lapsen unet palauttaa. Kuinka monta kertaa onkaan käynyt niin, että joku on blogannut miten ihanasti yöt on rauhottunu ja nyt nukutaan niin hyvin - ja kärsii seuraavan viikon huonoista yöunista. Ja sitten taas päin vastoin.
No, täälläkin on ollut viime postauksen jälkeen huonoja päikkäreitä ja viime yöksi otin lapsen melko pian viereen nukkumaan. Veikkailin jo nukutuksen yhteydessä, että on tulossa levoton yö ja vähän oikeassa olinkin. Liekö puhjenneet / puhkeavat hampaat (vas-ylä-1 on näkyvissä!), päpäpäpät vai seisoskelu, who knows.
Kuinka tyypillistä, että juuri flunssan aikaan herää kaikki innostukset, että nyt kyllä ostan sen salikortin ja nyt kyllä alan urheilla JOKA PÄIVÄ ja pakko päästä liikkumaan ja vitsi että olis kivaa urheilla silleen, että hiki virtaa. Kunhan tästä toivun, niin kyllä nää oireet varmasti vähenee, suorastaan katoaa kokonaan.
Ulkona lauloi talitintti ja punatulkunkin bongasin - täällä landella on vaikka mitä. Enkä tiennyt, että punarinta on noin iso.
Pihapuun punatulkku. |
Briot käytössä. |
No comments:
Post a Comment