Meen tosi helposti kotona ollessa sellaseen 'ollaan ja soljutaan ja harhaudutaan' -olotilaan, jossa luultavasti samaan aikaan yritän tehdä jotain omaa hommaa ja samaan aikaan oon puoliksi lapsen leikissä mukana. Siinä missä normiarki ja tylsyys kuuluu elämään, oon alkanut ymmärtää miksi miehen poissaolon ekat kolme viikkoa oli niin honeymoonia: mulla oli skeduloituna meille joka päivä jotain aktiviteettia. Mitä vähemmän kotona, sen vähemmän harmistuksia.
No, tokihan sitä kotona pitää myös olla. Tokihan pitää olla täysin suunnitelematonta ja ohjelmatonta aikaa ja rutkasti. Oikeastaan tää päivä oli aika hyvä esimerkki sellasesta suunnittelemattomasti päivästä, jossa kuitenkin oli sitä aktiviteettia.
Tai no, olinhan mä suunnitellut - että mentäisiin Kampin isoihin puistoihin iltapäivällä. Mutta sillon satoi. Laiskuus iski. Kuravaatteet ja bussi. Ei kiitos.
Laps halusi mennä pihalle katsomaan sadetta (joka siinä vaiheessa oli enää melkein vain tihkua), joten avasin oven. Kastukoot. Puhalleltiin samppuakuppia [saippuakuplia] ja laps halusi ottaa (aivan yllättäen) kastuneet sukat pois. No ottakoot ja menkööt paljain jaloin. On varmaan viimeset ajat, kun on riittävän lämmintä juosta sateessa paljain jaloin.
One thing led to another. Nappasin kiireessä eteisestä kuravaatteet laukkuun, itelleni sadetakin, pistin lapselle saappaat jalkaan ja vauhdissa vielä kypärän päähän ja lähdettiin mopoilemaan sillalle. Koska laps ehdotti (ja kertoi itse hetken päästä vielä erikseen, että laps ehtotti!). Satakoot. Ollaan märkiä. Ei tää elämä nyt niin vakavaa. Ihan hyvät vaatteet sillä on valmiiksi päällä.
Sillalla kiviä puroon, ihan kuten eilenkin (tehtiin sankariteko, kaksi aikuista ja kolme lasta, joista yksi vaunuissa ja kaksi omien pyörien päällä ja ajeltiin sillalle). Siitä takasinpäin ja edelleen mopoillen se vajaan puolen kilsan matka asukaspuistoon. Ja vieläpä mopoillen takasin. Kaikki ihan extempore ja ilman huolellista valmistautumista.
Joo, riittävästi ulos kotoo on hyvä. Eikä se oo aina niin vakavaa.
Ps. Ihan kuin mun maha olis yhtäkkiä kasvanu ihan sikana. Pitäis varmaan ottaa mahakuva.
No comments:
Post a Comment