Päivä: 15/20. Aktiviteetti: rantailu.
Okei, fine. Honeymoon is over. Kurkku niin kipeä, että puhuminen sattuu. Lapsellakin köhä siihen malliin, että päikkärit jäi 20 minuuttisiksi yskän alettua. Luultavasti (harmistumisien määrästä päätellen) ikävä olo muutenkin.
Päätettiin kuitenkin lähteä viettämään aurinkoista kesäiltapäivää rannalle (kunhan pahin kuumuus ohi).
Rannalla niinkuin piti: aurinkoa, hiekkaa ja merta, joka olikin yllättäen niin lämmin, että jopa mä olisin voinut kuvitella käyväni vähän kastautumassa. Tällästa vaihtoehtoa en kuitenkaan ollut edes ottanut huomioon pakatessa kamoja, joten varustus vajaa.
Rannalla tosi korkea kiipeilyteline, jonne laps tietenkin kiipesi ja käveli ne kaikki hiukan pelottavat sillat ja oli niiden isojen lasten tönittävänä siellä päälle kahden metrin korkeudessa. Apuah. Hengissä selvittiin kuitenkin ja päästiin lopulta viltille ruokailemaan. 'Ei makaloonia, laps haluu melonia.' Tuli kommentti tarjoiluista. No fine, olin pakannut melonia mukaan (syötiin viimeksikin rannalla melonia, olettanee sen kuuluvan standardiin rantaelämykseen), joten sillä mentiin.
Vedessäkin käytiin, ei ihan pulahtamassa asti. Mutta käytiin kuitenkin. Eli rannalla käynti tuli validoitua.
Laps nukahti autoon sekä mennessä että paluumatkalla (matkaa vajaa 10min), eikä olisi jälkimmäiseltä halunnut herätä ollenkaan. Vaan kello oli puoli seitsemän, eikä siitä olisi tullut mitään, että olis muka alottanut yöunet sillon.
Tehtiin siis normaalit iltahommat ja puoli ysin aikaan laittelin lasta sänkyyn. Tällä väsymysasteella voinen kertoa, että jopa meidän iki-iloinen oli aika herkkä harmistumaan. Ja mulla on kuitenkin aika pitkä pinna (kyllä uskallan väittää), joka kuitenkin meinasi katketa (no fine, katkesi vähän) tässä nukutuksen yhteydessä. Fun times!
Niin, tulin eilen laneilta kahden aikaan kotiin ja aamulla olisin voinut nukkua yli kasiin, mutta heräsin enkä tullut nukahtaneeks uudestaan. Väsyttää vähän.
Ja siis 99% meillä oli tosi kiva päivä kuitenkin. Siellä rannalla oli tosiaan oikeasti tosi hauskaa ja yskimisherätyksestä huolimatta laps on ollut suurimman osan ajasta oma, ilonen itsensä (ja minä myös). Olosuhteet huomioonottaen ei liene mikään ihme, jos on vähän herkempi harmistumaan (ja minä myös).
Säädyttömyysvarotus. Tässä näkyy aikuisen paljasta reittä. |
No comments:
Post a Comment