Jatkettiin meidän villiä viikonloppua suuntaamalla about puolen tunnin ajomatkan päässä olevaan 'ostariin' sunnuntaina. Halusin päästä täällä edes kerran shoppaamaan ja retki Friscoon tuntui vaan liian vaivalloiselta. Samat kaupat löytyy ostareilta anyway.
Ja niin. Se mesta oli VALTAVA. Okei, onhan esim. Itis (Suomen Helsingin Itäkeskus, toim. huom.) ja muut vastaavat Suomessa ihan valtavia kanssa, mutta tää oli jotenkin .. no erilailla valtava.
Ajeltiin puolen päivän aikoihin puolityhjälle (mutta jättimäiselle) parkkikselle ja alotettiin food courtista (ihanaa miten lapsen kanssa tämäkin nykyään sujuu: mac&cheese ja lihapulla kaveriksi. Lapselle lounasta - ei nyt maailman terveellisintä, mutta kuitenkin). Siitä mies lapsen kanssa pariin ostari-karuselliin, minä kiertämään mestaa.
Oleellinen huomio: en olisi ikinä kuuna valkeena uskonut, että laps voisi nukkua päikkärinsä rattaissa melusassa ostarissa, mutta niin se vaan nukkui ja nukkui vielä hyvin ja pitkään. Me kierreltiin kauppoja, laps veteli sikeitä. Tämä reissu on täynnä yllätyksiä.
Vaan saalis jäi heikoksi. Kävin vähän nyyhkimässä muutaman vaatekaupan ovella, kun mitään ei kannata nyt ostaa odottamaan, että oon sitten joskus sopivan kokonen. Ja toisaalta, äitiysvaatteitakaan ei kannata enää hankkia, raskautta jäljellä jotain kaks ja puol kuukautta. Nyyhk.
Yritin metsästää lapselle vaatteita, mutta nekin kaikki tuntui vierailta. Hörsöä, röyhelöä, ihan eri meininki millä toi meidän farkkumimmi vetelee. Uudet kengät sentään löysin itelleni (ja näin kotona tunnustellu, että ostinkohan sittenkin pikkasen liian pienet..) ja lapselle myös. Ja pari vaatetta lapselle syksyä ajatellen. Lohduttaudun sillä, että se on ihan terve suunta, ettei sieltä lähdetty kainalot täynnä muovikasseja.
Iltapäivällä lisää puistoilua, kuten myös tänään. Paikallisten suosittelemana löytyi uusi ihan mahtava puisto, jossa jopa hiekkis! Harmillisesti hiekka on isoryynistä ja siitä on mahdotonta tehdä kakkuja. Tehtiin siis tänäänkin lättyjä.
.. josta puheenollen, tein meille kurpitsasta (ja porkkanasta) lättyjä päivälliseksi. Laps veteli niitä jotain seittemän. Oli kyllä hyviä. Täällä on lähellä iki-ihana Whole Foods Market (luomushoppailijoiden paratiisi) ja normihyvä Safeway, jossa myös valtava ja superhoukutteleva vihannesosasto. Täällä on helppo haluta ostaa ja syödä paljon vihanneksia. Again, pelkäänpä pahoin, että Lontoossa voipi meinki olla vähän eri (ainakin huhupuheiden mukaan).
Elely lapsen kanssa on kyllä ihan mainiota. On jatkuvasti jutteluseuraa, kysymyksiä vastattavaksi ja vitsejä naurettavaksi. Autossa laps kommentoi ja havainnoi 'tohon taitaa tulla talo' ja 'nyt on / ei oo vihreä valo' ja 'aurinko tulee silmiin, missä on lapsen aurinkolasit?'. Kotona piirretään vihkoon myyrälle uusia haasteita. Tänään myyrälle piirrettiin mm. pelottava liukumäki, josta oltiin yhdessä laskettu lapsen kanssa aamupäivällä (putkiliukumäki, joka pelotti ihan syystä: nirhasin kyynerpääni siinä). Ja niin myyrä pääsee sijaiskokemaan (käytännössä siis myyrä, se ihan oikea käsinukke menee piirroksen päälle ja tekee toimintansa).
Lisäksi laps on alkanut leikkiä tosi paljon enemmän itsekseen, mikä on kummallinen paradoksi mun mielessä. Samaan aikaan musta on tosi hyvä, että laps leikkii itsekseen (pääsee käyttämään mielikuvitustaan ja oppimaan itse itsensä viihdyttämistä), mutta toisaalta aina välillä koen syyllisyyttä - pitäishän mun nyt äitinä olla interaktiivisempi. Kyllä me päivittäin kuitenkin leikitään yhdessä mun suosimalla passiivisella leikkimistavalla: myötäilen mitä laps ohjaa ja kyselen korkeintaan täydentäviä kysymyksiä. Eli koitan itse ohjailla mahdollisimman vähän ja antaa lapselle tilaa rakentaa leikki.
Mahalaps möyrii kiitettävän ahkerasti. Varsinkin tähän ilta-aikaan usein alkaa kova jumppa ja välillä alkaa jo tuntua pienet kantapäät kyljissä. Mä olen vähän kuitenkin miettinyt, että tekisi mieli käydä vielä ylimääräsessä ultrassa kun tullaan kotiin. Ihan vaan koska on mukavaa kuulla, että kaikki menee hyvin.
Mä alan uskaltaa sanoa, että kurkkukipu on viimein tosiaan lähestulkoon väistyny. Pikkasen on iltasin vielä karheutta, mutta ilmeisesti onnistuin säikäyttämään sen pääosin veks uhkailemalla, että meen pian lekuriin. Phew.
 |
| Laps ihmettelee luomuisia vesimelooneja, jotka on oikeasti vielä paljon suurempia kuin kuva antaa ymmärtää. |
 |
| Pehmeeksi keitettyä myskikurpitsaa (butternut squash), porkkanaa, jauhoja, juustoraastetta, kananmunaa, maitoa. Tuli hyvää. Suolaa olis voinu laittaa kanssa. |
No comments:
Post a Comment