kuukausi 9, päivä 13

Reissusta

Hengissä selvittiin, kotiin asti. Zurichin kentällä oli tosi mukava virkailijamies, joka tarjoutui katsomaan onko mulla koneessa vieressä tyhjä paikka 'kun sillä tavoin on helpompi matkustaa lapsen kanssa. Katsos kun minulla on omakin...'. Tyhjä paikka oli kuin olikin ja kyllähän se matkaa helpotti.

Zurichin kentältä bongasin myös 'Family services' kyltin läheltä meidän lähtöporttia. Lapsen heräiltyä päikkäreiltä päätin lopulta käydä vilkasemassa (hyyyyyyvin skeptisenä. Family Shmamily.) olisko siellä kuitenkin helpompi vaihtaa vaippa, kuin esim. vessakopissa. Ja tadaa, olihan siellä. Oikea tiski vaipanvaihtopisteitä, mukava ja avulias virkailija ja hauskat leikkitilat lapsille. Suosittelen. Ei mitään tietoa löytyykö H-V:lta tämmösiä palveluja. Jos ei, niin pitäis.

Olenko mä ainoa, jolla ei kuvien lataus bloggerissa onnistu? Tulee vain musta laatikko kuvan tilalle...

Lennolla penkkirivin ikkunapaikalla (kun ite olin käytäväpaikalla) istui kolmekymppinen mies, joka alkoi jutella. Kuulemma oli oma, 2v tyttö. Se on jännä miten helppoa tuntemattomien kanssa on jutella, kun on tämmönen yhteinen aihe kuten lapset. Ja laps ihastutti kiskomalla miehen käsikarvoja heti kun mun silmä vältti.

Ja niin, päästiin tosiaan kotiin. Ja matkalaukkukin tuli heti parin tunnin kuluttua perässä (jotain sekaannusta ja tuli eri lennolla kuin mä). Kotona uusi ihana keittiö ja vanha pupu ja sopivanikäinen mies. Pienen skumpan kävin ostamassa vielä, että saatiin vähän juhlistettua keittiötä. Laps juhlisti ottamalla pari haparoivaa askelta.

Mutsien kympistä
Tänään oli harmaata, äh ei jaksa juosta. Eilen reissattiin, äh ei jaksa juosta. Huomenna meen, ellei nyt ihan kauhee keli oo. Jos on, ni sit yritän edes joogaan. Muutenkin ulkona tuntuu taas niin kylmältä Sveitsiin verrattuna. Vähän lämpimämmässä paljon helpompi juosta.

Sen sijaan on pitänyt sanoa, että mehän saatiin sponssina Pågenilta hyvä satsi leipiä. Ajattelin eilen kotiin tullessa, että ah, meillähän on pakkasessa vielä niitä jäljellä, käynpä hakemassa. Mutta kah, eipä ollutkaan. Mies oli syönyt kaiken, jopa ne neliskanttiset Oivallus -palat (again, toimisipa kuvien lisäily..), jollaiset ei normaalisti ole hänen makuunsa (mutta sitäkin enemmän mun makuun). Eli piti käydä kaupassa ostamassa ihan rahalla lisää (mukaan tarttui spelttipaloja, superhyviä nekin).

Ja tähän vielä: bongasin Unaelta joku aika sitten Elvis-leipä-reseptin, josta tuli osa mun päivittäistä syömistä (ajalla ennen keittiöremonttia).  Tai lähinnä tuosta banaani+maapähkinätahna-kombinaatio, jota sitten levittelin millon millekin riisikakulle tms. Tuli sitten testattua: Pågenin Oivallus-palat (paahdettuna) toimii aivan erinomaisena alustana tällekin herkulle. Suosittelen lämpimästi!