Vappu 2013
Laps on tänään tasan kymmenen kuukautta. Joskus yheksän kuukautta sitten oli vaikea kuvitella, että se ikinä kasvaisi näin vanhaksi. Kun niin pieni! Kuukausipäivän kunniaksi teki uuden enkan ja otti kuus askelta.
Syötiin aamulla vaihteeksi mandariinia keittiön lattialla. Leikittiin Ikea-kupeilla, ne on joka päivä vaan kiinnostavia. Syötiin lounasta. Laps nukkui puolentoista tunnin päikkärit. Mä yritin tilata itelleni uutta verokorttia verkossa. Aivot jumissa, liian vaikeeta - mitä kaikkea se Kela nyt oikein onkaan maksanut ja ne ennakonpidätykset jaaaa nyt se laps heräskin jo (puoli valtakuntaa pitkistä päikkäreistä).
Syötiin välipalaa, hedelmäsosetta ja teelusikallinen maustamatonta jugurttia. Leikittiin lisää, myös Ikea-kupeilla. Saatiin vaarilta simaa ja pari munkkia. Soitettiin maamolle. Taisteltiin unet myös tokille päikkäreille ja kokonainen sykli saatiinkin aikaseks. Syötiin päivällistä. Mies tuli kotiin, lähdettiin kaverille, jossa vietettiin perheellisten vappua. Vaihdettiin ihmisten kanssa kuulumisia ja juteltiin lapsista. Tultiin kotiin ja vilkkaan illan jälkeen unta joudutaan näemmä kutsumaan vähän normaalia pidempään ja kovempaa.
Aika erilainen vappu. Nykymittapuulla normaali päivä, tosin yksi niistä päivistä, kun univelka yhtäkkiä vaan painaa liikaa. Ne päivät on vähän harmillisia, pinna on kireällä, kaikki ärsyttää, eikä oikein mikään onnistu. Oma kuppi on vähän tyhjillään ja usein lapskin sen vaistoaa ja kaipaa ekstrasti myös täytettä omaan kuppiinsa. Ihan hyvä päivä meillä lopulta oli, vähän vain väsynyt. Onneks oli illalla kavereita, kummasti toi energiaa.
Juoksusta
Eilen oli tokat Esportin juoksutreenit, aiheena vauhtikestävyys ja kilpailu. Teoriaa, jonka jälkeen lähdettiin juoksemaan. Ensin pari kiekkaa rauhassa, sitten tahtia nostaen aina 800 metrin välein (myös pieni tauko välissä). Lopulta 2min/400m ja kaks kiekkaa tota. Oli muuten rankkaa! Totesin, että turha haaveilla kympin juoksemista tuntiin (no, en oikeasti haaveillutkaan), oon aaaiiivan tyytyväinen 1h15min saavutukseen.
Hyvää matskua tuli jälleen kerran, ja sen pohjalta päätinkin ottaa nyt lepoviikon. Venyttelen enemmän ja juoksen vähemmän (tänäänkin PITI venytellä, mutta mitäs kävikään...). Lisäksi meitä vähän valokuvattiin ja jututettiin Ylen olotila-sivustolla myöhemmin julkastavaa juttua varten, tottakai heti treenin jälkeen, kun oltiin kaikki parhaimmillamme, raikkaan punasina.
Treenistä kanssa jäi käteen sigamagee Siggin sponssipullo! En tiedä missä mielenhäiriössä valitsin just ton valko-kultasen, mutta ohan toi makee. Lisäksi tossa on tommonen nokkamukikorkki, jota mä vielä vähän opettelen käyttämään.
Ja pakko vielä sanoo, että meillä on kyllä ihan mahtava ryhmä. Harvoin näkee näin hauskoja naisia! Ja vielä harvemmin ne on tälleen samassa porukassa. Ihan loistoporukka!
Juoksuporukassa on kiva olla. Meillä myös kivoja naisia ja jotenkin sitä vain jaksaa paremmin juosta yhdessä kuin yksin.
ReplyDeleteKyllä, juoksuporukassa on kyllä ihan erilainen tsemppi! Me ei muuten juosta yhdessä, kun noissa treeneissä, ja mieluiten kyllä juoksen yksin (saa kuunnella rauhassa mitä haluu). Mutta noi yhteistreenit on kyllä ollu huippuja :)
DeleteMoi, oliko siinä panthleyn kirjassa vinkkejä päiväuniin? 1,5 h olis ihan huippu nykyisen 30 min sijaan.. En muista oletko kirjoittanut asiasta, unisykleistä ainakin jotain?
ReplyDeleteTerkuin, vakkari anonyymilukija "pioni"
Moikka ja joo! Kirjassa puhuttiin myös päiväunista, tosin ite en niihin sillon kiinnittänyt niin paljon huomiota.. Sanottiin, että pitää olla joku pieni päiväunirutiini (siellä lapset nukutetaan lähinnä sisälle), että erottuu yöunista (meillä rutiini on ulkovaatteiden pukeminen saman laulun säestyksellä).
DeleteLisäksi siellä sanottiin, että 'jos tämä ei toimi, niin tee miten teetkään, että saat lapsen nukahtamaan - tärkeintä on kuitenkin että lapsi NUKKUU ne päiväunet' :-)
30min on kyllä tosiaan todella vähän! Meillä päikkärit piteni alunperin sillä, että aloin rytmittää niitä säännöllisesti ja jätin riittävän pitkän välin edellisiin nähden. Aikasemmin tein sitä, että kun lapsi näytti väsyneeltä, pistin unille (tämä tapahtui kahden tunnin kuluttua edellisestä heräämisestä) ja hyvin usein unet oli sitten se yksi sykli.
6kk lapselle se neuvolan ohjeistus (unille klo 9 ja 15) toimi hyvin. Nyt tässä haetaan, että miten ne rytmit nyt menis, kun neuvolan ehdotus (unet klo 11->14 ja ehkä vielä iltapäivällä yhdet lykäset (maks. 45min).
Ja tosiaan ne syklit, päikkäreitä erityisesti on helppo laskea sykleissä (ainakin meidän lapsella) :) yksi sykli on 45min, kellon tarkasti. Siitä voidaan aina katsoa monta sykliä menee. Normisti se on se kaksi.
Kiitos! taidampa hommata oman panthleyn kun nuo yötkin on vähän hulinaa, jos saisi jommankumman rauhoitettua niin vaikuttaisi jo paljon. Ikää vauvalla on vasta 4,5kk joten ihan unikoulua ei voi pitää, mutta jos tuo rytmittäminen auttaisi ainakin.
ReplyDeleteLydakselle provikkaa Panthleyltä! :)
Pioni
Haha, ihan totta provikoista :D Tämä on kyllä semmonen juttu, että (niin kornilta kuin se kuulostaakin) jos saa maailmaan onnellisempia vauvoja ja vanhempia, niin it's all worth it!
DeleteTuossa Pantleyn kirjassa on myös sellasia neuvoja, joita voi soveltaa tuon ikäiseen pikkuseen. Keinot on niin helliä, että niistä ei vauva vaurioidu :-) Perusideahan on hellästi ohjata vauvan nukahdusassosiaatioita (ilman itkemistä) kohti itsenäisempää nukahtamista. Eli on asioita, joita voit jo nyt tehdä :-) (sarjassamme, olisinpa tiennyt tämän lapsen ollessa nelikuinen...)
Siis jälleen kerran, suosittelen lukemaan!