kuukaus 10, päivä 4

Elämästä

Makoiltiin eilen sohvalla pupun kanssa, muu perhe oli jo nukkumassa. Yritin blogata, mutta väsymys vei voiton. Elämä vie niin paljon energiaa ja aikaa, että joskus sen dokumentoiminen jää (älkää ees kysykö kuinka myöhässä oon Project Lifen kanssa).

Laps on taas oppinut, hurmannut, kasvanut. Sanoinko, nyt se virallisesti kävelee. Otti vappuna yli 15 askelta ja totesin, että turha näitä on laskea. Nykyään suurin osa lyhyistä matkoista menee tepastellen, kiireellisemmät vielä kontataan. Tosin tänään nähtiin jo yksi 'OOH, vessan ovi on auki!!' -tilanne, jossa ensimmäinen puoli matkasta meni tepast-tepast. 

Jossain vaiheessa laps on oppinut myös tulemaan sohvalta (yleensä, lähes) turvallisesti alas. Ensin mahalleen, sitten nytk-nytk peppu edellä kohti laitaa. Niin, ja sohvalle osaa kiivetä, ihan pienellä avulla - kyse on vain ylettymisestä. Mies myös hämmästeli (laps esitti kaikki temppunsa jonossa) kuinka sohvalta laskeuduttuaan laps otti käsiinsä lattialla lojuneen lakanan (don't ask..), heitti sen päälleen ja kiskasi virnistäen pois. Piponkin nykyään osaa kiskasta pois. Onneksi kelit on lämpenemään päin.

Täällä appivnahemmat kylässä. Tulivat vahtimaan lasta, että päästään miehen kanssa viettämään huomenna toista hääpäiväämme teatteriin. Yritin kerrankin valmistautua, tein lasagnea (etteivät joudu nälässä vahtimaan) ja kahvitarjottavaa ja totesin, ettei musta kyllä koskaan tule kunnon kodinhengetärtä. Hyvistä aikeista huolimatta aina kaikki viime tingassa, ilman reseptiä ja ähinällä. Lisäksi vietän lapsen päikkärit ennemmin tietokoneella kuin keittiössä. 

Lapsen päivät etsii vieläkin rytmiään ja taasen tänään jäin miettimään pitäiskö sitä kuitenkin yrittää saada laps aikasille aamupäikkäreille, että nukkuisi toiset sitten iltapäivällä. Toisina aamuina näyttää väsyttävän, toisina ei. Toisina iltapäivinä näyttää myös väsyttävän, toisina ei lainkaan. Mistä sen tietää?

Ja sitten voi että tätä maalaiselämää! Pihalta on sulanu lumet ja ihmetellään nyt miehen kanssa mitä kaikkea sieltä lumen alta, meidän pihalta nyt paljastuukaan! Ollaan molemmat täysin noviiseja (mä vielä enemmän, jos mahdollista) ja ollaan käyty nyt ihan intona ostamassa puutarhahanskaa ja haravaa. Armeliaasti pitää kyllä edetä ja ottaa lähinnä level 1 haasteita vastaan. 

Juoksusta

Ollut ihan superlaiska lepoviikko, pyhitetty venyttelylle. Lenkit ma (oikeestaan kaks lenkkiä: oma sekä mutsien kymppi -treeni), ke ja pe. Kaikki lenkit melko rauhaisia ja vain reilu 5km. Kaikilla lenkeillä on ollut kummallista pistelyä siellä täällä ja jotenkin laiska olo. 

Venyttelykerrat: 1 (en ehtiny ees joogaan). Kokonaisuudessaan venyttelyyn käytetty aika: 5min. 

Tuntuu hyvältä olla tilassa, jossa motivaation palaamiseen voi vielä luottaa ja ei haittaa, vaikka välillä ei jaksa.

Lenkkimaisemaa

Inspiroiva kukka: suomalaisella sisulla! Vaikka läpi puoliksi
maatuneen puunlehden!