Wednesday, May 8, 2013

kuukausi 10, päivä 8

Vitsit mikä viikko, vaikka vasta on puoliväli. Tämän päivän uutuus: laps palautti lounaan yläkautta päikkäriensä jälkeen. Osumatarkkuudessa vielä hiomista, osa meni mun paidan kauluksesta sisään, loput ympäri kylppäriä, myös tietty lapsen itsensä päälle. Mentiin yhdessä sitten suihkuun. 

Se varmaan johtuu flunssasta ja siitä, että söi ihan väsyneenä just ennen päikkäreitä ja ruoka ei oo oikein ehtiny sulaa, ajattelin toiveikkaana. No, sen jälkeen maito, vesi ja teelusikallinen hedelmäsosetta kaikki ovat tulleet väärää kautta pihalle. Vaatteet vaihdettu kolmesti (sekä multa, että lapselta) and counting. Nyt laps nukkumassa lisäpäikkäreitä (nevöhöödov) ja minä sängyssä vierellä ryppyisenä huolesta. Mutsini koitti rauhottaa, että lapsille tulee näitä, ei tässä nyt ole mitään hätää. Mutta minkäs äiti huolelleen voi. Ehkä tähänkin (kuten esim. nuhaan) tottuun ja viides vatsatauti menee jo rutiinilla. Nää ekat kerrat vähän pahoja.

Oletan, että ens viikko on jo paljon parempi, rauhallisempi, mukavampi ja terveempi.

Sitten, mieltäni askarruttanut kysymys. Laps herää varsin säännöllisesti kolmen maissa joka yö. Herää siis silmät auki, osaamatta, haluamatta, yrittämättä nukahtaa itse. Oon kokeillut kaikenlaisia keinoja, antanut vettä, sylihyssyttänyt, käännellyt nukkumaan, mitä näitä nyt on. Kymmenistä kerroista muutamana oon saanut lapsen uudestaan unille pelkästään rauhottelemalla. Muulloin oon joko imettänyt, tai sylihyssytellyt puolesta tunnista pariin tuntiin (lapsen torkahdellessa aina välillä minuutiksi, pariksi), kunnes luovuttanut ja imettänyt.

Imetyksen jälkeen laps jää hereille, on aivan tyytyväinen, jokeltelee aikansa ja nukahtaa itse omin avuin pinnikseen (jonne se siis siirretään sen imetyksen jälkeen). Herätäkseen uudelleen parin-kolmen tunnin kuluttua, jollon rumba toistuu, tosin tässä vaiheessa alan olla valmis tekemään mitä vaan, että saadan nukkua vielä ne kallisarvoiset viimeset minuutit (laps herää seiskaan mennessä).

Jälkimmäinen herätys ei ainakaan ole nälän aiheuttama. Voisiko tuo ensimmäinen kuitenkin vielä olla? Onko jotain kikkaa, jota en oo kokeillut? Mistä sitä tietää onko kyseessä tapa vai oikea nälkä? Ymmärtääkseni pikkuhiljaa kuitenkin yösyötöt pitäisi muuttua tarpeettomiksi, vaikkakin on lapsia, jotka tarvitsevat yhden imetyksen yhden vuoden ikään saakka.

Ja pakko sanoa vielä miten haikeeta musta on tämä siirtyminen taaperoksi. Joku aikakausi on nyt selkeästi takanapäin, kun tyyppi kävelee vastaan keittiössä. Edelleen se on nuori, pieni, uusi, mutta jotenkin kahdelle jalalle siirtyminen aiheutti jättimäisen hyppäyksen eteenpäin. Yksi aikakausi on takanapäin.

6 comments:

  1. Eikös kolmen neljän maissa herääminen voi olla (joidenkin tutkimusten mukaan) jopa lajityypillistä käytöstä? Jostain olen siis lukenut, että olisi tavallaan ihan luonnollista ihmiselle nukkua pätkissä ja puuhastella tovi siinä pätkien välissä, ja nykyinen 8 h putkeen ei sinänsä ole mikään aivan väistämätön suunta.

    Voisko olla kyse jostain tällaisesta? (Ja auttaisko siirto omaan huoneeseen? Vai tuntuisko se kauhealta, sinusta? Minusta tuntui kauhealta.)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan totta muuten, oonhan mäkin tuosta lukenut. Eli sitten se muuttuu vaan ajan myötä jossain vaiheessa (toivottavasti - olis varmaan ikävää vielä koululaisena herätä virkeenä keskellä yötä).

      Laitettiin laps nukkumaan tänään tuntia normaalia aikasemmin (tässä on ollut jo pitkään tähtäimenä pyrkiä aikasempaan nukkumaanmenoon) - katsotaan minkälaiseksi yö muodostuu.

      Ja siirto omaan huoneeseen tuntuisi kauhealta, minusta. Vaikea sanoa mitä laps tuumaisi. Tätä koitetaan ehkä joskus jossain siinä yhden vuoden tietämillä. Tai jälkeen. Ehkä. Saatetaan jossain vaiheessa ehkä kokeilla.

      Me otettiin juuri iso askel toissayönä: laitoin pinniksen kaikki neljä seinää kiinni. Osittaisena syynä, että tuo pieni marakatti oppi kiipeemään pinniksestä meidän sängylle, vaikka pohja on alimmassa asennossa. Nauti häkistäsi, it's for your own safety! ;) Yllättävän hyvin mennyt, enemmänhän se vaan vaatii öisin sitten multa, kun en voi vaan kurkotella makuultani.

      Delete
  2. Voi ei, ei, ei vatsatautia! Tosi inhottavaa jos on joku sitkeä pöpö :( Meille muuten lääkäri määräsi Floridral-nimistä ripulijuomaa nesteytykseen, siinä on suoloja ja muuta tärkeetä kuivumista estämään. Suosittelen harkitsemaan sitä jos ei yhtään mikään tunnu pysyvän sisällä, meillä nimittäin ainakin O meni nopeasti aika huonoksi..

    Just meinasin aikaisemmin tänään laittaa sulle viestiä, että treffattaisko, mutta nyt toivotan vaan pikaista paranemista ja voimia sinne sairastupaan. Treffit saa odottaa. Oksennustauti on kyllä hirvittävää näin pienen lapsen kanssa. Tuntuu hurjalta katsoa kun niin pieni olento antaa ylen.. Mutta, mutta.. Onhan se niin että vatsatautia on taas liikkeellä ja se on lapsiperheissä tosi tavanomainen tauti. Ensimmäinen kerta vaan on se pahin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ootko nyt ihan varma treffeistä? Vatsatauti niin mukavaa, kasvattaa vastustuskykyä ja kaikkee! ;) Paimensin jo miehen ostamaan tota Floridral -juomaa ja laps sitä eilen vähän joikin. Oksennuksia ei onneks eilen enää sitten tullut, mutta ripulia kyllä ihan riittävästi. Laps on syönyt suhteellisen hyvin, mikä ei tietty auta, jos mikään ei imeydy. Seurailen vähän ja varmaan syötän tota Floridralia lisää myöhemmin.

      Onneks on kuitenkin ollut noin muuten ihan iloinen ja pirteä, lukuunottamatta niitä eilisiä ylläripäikkäreitä. Tänäänkään ei arvaisi, että mikään on huonosti, ellei kakka tulis ulos ripulina.

      Katsotaan sairastutaanko miehen kanssa, so far ei ole ollut oireita. Ja joo, lapsen oksentamisen kattominen on kyllä karua, toinen on niin pieni :/

      Ilmottelen kun ollaan kaikki oltu terveitä jonkun aikaa!

      Delete
  3. Saittekohan pöpön teidän kavereilta, meinaa he saivat sen viimeistään teiltä sitten, jos eivät ole sitä teihin tartuttaneet.. Voi kökkö, toi oksennustauti on ahterista.
    Varaudu sitten siihen, että myös sinä ja todennäköisesti miehesi sairastatte taudin lähipäivinä.
    Ja 2-3 oireetonta päivää ennen kerhoja tai muskareita!

    Pinnoiltahan tuo tauti tarttuu jopa pari viikkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, siellä ovat olleet nähdäkseni terveinä - odottelemme tuleeko sieltä viestiä. Toi on kurjaa, kun sitä on tartuttavana jo ENNEN kuin tauti iskee itelle. Ei voi mitenkään etukäteen varautua tai tietää tai varottaa muita (tai siis pysyä kaukana muista).

      Oon henkisesti varautunut mahatautiin itekin, mutta ainakin vielä toistaseksi ollaan miehen kanssa pysytty terveinä *kop*kop* puuta. Mietin tuossa myöskin onko laps voinut saada mahataudin esim. tungettuaan suuhunsa jotain sopimatonta ulkoa? Että ei olekaan välttämättä vatsaflunssa?

      Muskarit yms. kerhot on onneks tältä keväältä jo loppu!

      Tarttuuko tavallisetkin vatsaflunssat pinnoilta noin pitkään? Luulin, että vain noro on sellanen?

      Delete