kuukausi 9, päivä 18

Baby Segway Tours

Hyvät matkustajat, tervetuloa Baby Segway Toursin yläkerran kierrokselle. Seuraavat nähtävyytemme ovat keittiö, makkari, pupun huone ja eteinen. Pyydämme matkustajia pitämään turvakaiteesta kiinni koko matkan ajan ja poistumaan vaunusta vain henkilökunnan luvalla. Bästä passangerare...

Matkustaja lähtövalmiina. HUOM:
sinisistä vaatteista huolimatta kuvan lapsi
on tyttö (joka liittyy tapaukseen).

Keittiössä ei oikeastaan mitään jännää. Vain valkoharmaa
keittiöpyyhe. Moving on.

Maistakaa toki makuuhuoneen sängynnurkan ihmeellistä
suojusta! Suoraan Ikeasta!

Olkaa hyvä ja pysykää turvallisen välimatkan päässä häkkiinsä
vetäytyneestä villieläimestä.

HYVÄ NEITI, PYYDÄMME PITÄMÄÄN KÄDET
TURVAKAITEESSA..!

Eteisen taikalasi, katsokaa, koskekaa ja hämmästykää. (laps
ei ole vielä läpäissyt peilitestiä)

Olemme saavuttaneet päätepysäkkimme. Pyydämme matkustajia
poistumaan kuljetusvälineestä ja siirtymään playstationin äärelle.

In other news: laps on oppinut taputtamaan! Meillä nykyään taputetaan ja high5:taan ja vilkutellaan aika paljon. Ja siihen liittymättä jätettiin (kaiken varalta) kunnalliselle puolelle perhepäivähoitohakemus ens syksylle. Mä en oikeasti tiedä miten tuun selviämään, jos mun pitää jättää itkevä laps jonnekin hoitoon ja mennä töihin. 

Juoksusta

Ensinnäkin, just for the record: käytiin eilen kaverin kanssa reippaalla, reilun tunnin vaunulenkillä. 

Ja sitten tänään: sarjassamme miksi, oi miksi en mennyt juoksemaan päivällä, kun aurinko paistoi. No siksi, että väsytti. Ja koska on kivempi juosta ilman vaunuja (eli illalla miehen kotiinpaluun jälkeen). Ja koska halusin uudet urheiluliivit ennen päivän juoksua. Niinpä kävin ostamassa mutsien kymppi -juoksuryhmän äitien kannustuksella Shock Absorberit. Sitten huokasin, katsoin ulos sadetta ja sanoin miehelle, että käyn nyt kuitenkin juoksemassa lyhyen lenkin.

Lähdin. Turns out: Juokseminen onkin kivaa tihkussa! Päätin ignorata kellon ja juosta sittenkin pidemmän lenkin. (!!?!??)

Huomioita lenkin varrelta: 

1) Lenkki tuntuu paljon pidemmältä, jos juoksee vieraassa ympäristössä. Lisäksi luultavasti kuitenkin eksyn --> kannattaa pysyä tutulla (ennaltasuunnitellulla) reitillä! (Päätin tänään 'oikaista' ja lisäsin lenkkiin ainakin puolisen kilsaa)

2) Etana:

3) Tahtia kun kiristää loppua kohti, niin tuntuu vähän aikaa hyvältä. Sitten ei enää. Loppukiri on ihan jees, mutta ei kannata kauheasti yli kilsaa ennen kiristää tahtia liikaa. Lisäksi Sports Tracker alert-auuga-auuga-sykeliiankorkea-piipitys korvissa kirjan päälle on tosi rasittavaa.

Nyt on meneillään kuudes viikko Sports Trackerin käyttöä - ja siis myös juoksutreeniä. Muutoksia on tapahtunu. Lenkille nykyään TEKEE MIELI LÄHTEÄ. Juokseminen on helppoa (koska kevyet sykkeet ja hitaus), juoksemisesta tulee hyvä mieli ja hyvä olo (koska tietää tehneensä tehokkaan ja hyvän treenin, vaikka ei olekaan verenmaku suussa ja keuhkot piipussa) ja juostessa saa kuunnella hyvää kirjaa, mikä jo itsessään houkuttelee lähtemään.

Ihan rehellisesti en olis arvannut. Ihan rehellisesti lähdin kädet täristen tähän kymppitsemppiin mukaan ja näin jo tuhat erilaista tapaa, jolla tuun feilaamaan. Ja ajattelin, että no, kyllä mä tän Via Dolorosan kuljen läpi, kaikki kuitenkin loppuu aikanaan (joku ehkä muistaa mun psyykkauslistan ekasta mutsien kymppi -entrystä). Harvoinpa tulee veikattua näin pieleen.

Varasinpa muuten hieronnan itelleni! Ihana ihana Organic Spirit lähti sponssaamaan haastettamme ja tarjoaa hieronnan juoksijoille. Vanhat lukijat saattaa muistaa, että kävin raskausaikanakin hieronnassa samaisessa paikassa lähdin sieltä varsin onnellisena. Hieronta on viikon päästä perjantaina ja ootan sitä jo nyt ihan fiiliksissä.