Saturday, April 27, 2013

kuukausi 9, päivä 27

Laps
Täällä mennään hirveetä vauhtia. Laps otti tänään neljä (4!!) päämäärätietoista, rauhallista askelta. Taputti sitten itselleen ja niin taputettiin ja hihkuttiin kyllä mekin. Täällä myös nykyään vilkutellaan paljon, joskus ihan kaikilla raajoilla (yleensä laps). Lisäksi luulen lapsen harjottelevan sirkuksesta tuttua kuperkeikkaa (joka kyllä siellä tehdään avustettuna). Nousee alaspäin katsovaan koiraan (jalat suoriksi, pää maahan) ja kierähtää siitä ympäri kyljen kautta. Ja sitten taas taputetaan (ja tietty vähän kutitetaan).

Kommunikaatiokin on kehittynyt taas. Nykyään entistä useammin puhutaan ihan silmiin katsoen, pä päää pä. Ja uutuutena 'hm, ä, hm, ä, hm, ä'.

Unet ja rytmit on edelleen hiukan hakusessa, tosin viime yö meni taas tosi hyvin. Yksi pieni herätys yhdeltä, isompi herätys ennen viittä, imetin, koska vaikutti oikeasti nälkäiseltä. Nukahti uudelleen ja sitten herättiin seiskalta.

Nyt aletaan myös lähestyä ikää, jolloin laps voisi alkaa nauttia maitotuotteita. Mistähän kannattaisi alottaa? Viili? Jugurtti? Raejuusto? Piimä? Ehdotuksia?

Niin, ja mä olin ulkona eilen! Siis ulkona, itsekseni, kavereiden duunipaikan tupareissa! Laittautuneena ja sanoinko, itsekseni! Eikä ollut kiirettä kotiin, koska tiesin lapsen ja miehen pärjäävän täällä oikein hyvin. Tästä riehaantuneena join kaksi (2!!) siideriä ja lähdin kotiin (muiden perheellisten matkassa) kympiltä. Mutta siis sosialisoin ja puhuin ihmisten kanssa muista(kin) kuin lapsiin liittyvistä asioista ja olin vain minä. Oli meikkiä ja hame ja naamiaisteemaan sopiva peruukki. Aivan uskomattoman virkistynyt olo, ajattelin että näin voisi tehdä vielä joskus toistekin.

Sen lisäksi, että lapsella on kiire, niin hetkittäin tuntuu että viikonlopussa on yksinkertaisesti liian vähän tunteja. Tai sitten pitäis karsia harrastuksia, eihän tässä ole aikaa SEKÄ kirjottaa blogia, ETTÄ yrittää ehtiä Project Lifeä.. Vielä haluisin tänään ehtiä käydä lenkillä ja kaupassa. Lisää tunteja, please!

Ja btw, just for peculiarity, haluaisin kertoa meidän jäniksen ruokavaliosta. Ihan normaalisti syö heinää ja pellettejä. Mutta sen lisäksi:

Sitterin jalka.

Taaperokärryn renkaat.

Sophie-paran korva.

Kana-lelun imukuppiosuus.

Turvakaukalon muovireuna.

En tajua miten sen ruoansulatus kestää. Onko pehmeä kumi kuulunut jänisten ruokavalioon joskus esihistoriallisella ajalla vai mistä tuo himo kumpuaa??

Juoksu
En oo käynyt kahteen (2!!) päivään lenkillä (tässä entryssä haluan korostaa numeroita huuto- ja sulkumerkein). Enkä ole urheillut muutenkaan. Alan pelätä, että kaikki näkemäni vaiva valuu jo hukkaan. Tänään kuitenkin on aikomus lähteä ulos.

Tajusin tuossa kuitenkin miksi jotkut ihmiset eivät tarvitse juoksuohjelmaa. On ihmisiä, jotka käyvät lenkillä, koska HALUAVAT, koska on fiilistä siihen. Sitten ihmisiä, jotka käy lenkillä, koska tarkotus on onnistua suorittamaan jotain epämieluisaa ja sitä ei tule tehtyä, ellei ole jotain selkeää ohjenuoraa, jota noudattaa sokeasti ja kyselemättä. 

Ilokseni voin kertoa siirtyneeni ensimmäiseen ryhmään. Tai no, olen ottanut juoksuohjelmaksi 'niin monta lenkkiä viikossa kuin vain ehtii ja huvittaa,  mieluiten vähintään neljä tai viis. Ja mieluiten vähintään puol tuntia kerrallaan, mutta sen verran kun tuntuu. Ja jos ehtii ja jaksaa, niin mieluusti viikonloppuna pidempi lenkki. Ainakin jos aurinko paistaa.'. Vaikuttaa skulaavan.

4 comments:

  1. Mulla oli viikon juoksutauko, eikä sekään tuhonnut kaikkea. Ehkä vain 98% kaikesta.

    Itselleen taputtavat lapset on parhaita :D Meilläkin mukula tekee välillä työtä käskettyä ja tulee sitten mun eteen taputtamaan itselleen <3 Voi on ne ihania.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti oot saanu palautettua tuhoutuneen :)

      Mun mielestä on ihan mahtavaa, että lapset osaa taputtaa itselleen! Aikuiset vois ottaa oppia. In fact, alotan heti huomenna! Onnistumisista aplodit! Hyvistä yrityksistä myös!

      Delete
  2. Ihan vaan itsekseen meneminen ja oleminen on kyllä ihan ihmeellistä! Että sellaistakin voi tehdä... Mä oon pari viikkoa käynyt mm. kurssilla koulussa ja kyllä on kummallista tällanen elämä :O

    Meillä on kans maitotuotekokeilut menossa. Ongelma on vaan, ettei enää muisteta, että maitotuotteetkin on vaihtoehtoja eikä muista tehdä sellaista ruokaa (lapsi siis sormiruokailija ja syödään samaa ruokaa koko perhe). Raejuusto on ihan ehdoton hitti, suosittelen ensimmäisten kokeilujen joukkoon :) Maustamaton jugurtti ja rahka ei meillä oikein innosta, mutta jugurttismoothie on namia ja kermaviilikastike on huippua. Piimää olis tarkoitus maistattaa kunhan muistettais. Ja huomenna taitaa saada maistaa mozzarellaa, luulenpa, että katoaa nopeasti parempii suihin ja kädet hamuaa lisäannosta ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Raejuustoo pitääkin kokeilla, tosiaan nyt ollaan testailtu maustamattomalla jugurtilla (sekotettuna sinne tomaattimuussiin ratatouillessa ja kerran hedelmäsoseen kera).

      Ja hei teillä aukeekin ihan kokonaan uusi maailma maitoruokien kanssa! Me syödään jonkun verran samaa ruokaa lapsen kanssa, mutta mä en vaan jaksa kokata joka päivä, joten mielummin syön ite vähän mitä sattuu ja kokkaan kerralla enemmän - ja pistän kaiken talteen lasta varten :)

      Delete