Wednesday, July 23, 2014

2v-0kk-23pv & rv27+2

Päivä: 19/20. Aktiviteetti: pakkaus.

Meidän eeppinen vaelluksemme kohti San Franciscoa on alkamaisillaan. Matkalaukku on muutamaan kertaan pakattu ja purettu, käsimatkatavarat myös. Lapselle on ostettu oma reppu ja uudet aurinkolasit. Tein meille eväitä, tosin sitten kuulin ettei USAn lennoille oikein saa (nykyään) viedä omia (itsetehtyjä) eväitä mukana.

Ilmassa leijuu vielä muutamia kysymyksiä, kuten saankohan koko päivänä mitään järkevää raskaalle sopivaa syötävää, kun USAan mennessä ilmeisesti omat eväät koneessa on aika nounou. Mitenköhän onnistutaan siinä kiirevaihdossa, jossa kuulemma ilman lapsiakin liikkuvat joutuvat juoksemaan. Laps toivottavasti saa. Entä miten selvitään immigration, jos siinä vaiheessa ei vielä olla saatu rattaita (baggage claim vasta immigrationin jälkeen) takasin ja laps on väsynyt, haluaisi nukkua ja parkuu vain. Ja ehkä tärkeimpänä: what was I thinking?

Noh, kaikki järjestyy tavalla tai toisella. Sitäpaitsi sinne oli kuulemma selvinnyt toinenkin vaimo ja 2v lapsi. Tosin tälleen raskaana tää tuntuu (jo näin ajatuksen tasolla) aika sankarihommalta.

Onneks ollaan aika vähän räkäsiä ja uskon lujasti siihen, että tauti on irrottamassa otettaan, vaikka vain milli kerrallaan. Laps on kyllä ollut joka päivä millin verran enemmän räkänen, mutta noin muuten aika hyvinvoiva, eikä oo enää yskinyt öisin.

On siis puuduttavia korvatippoja, suppoa, oraali-Panadolia, liukenevaa särkylääketablettia, nenäsuihketta, suolaliuosta, nenä-friidaa. On tarrakirjaa, värityskirjaa, kirjaa, kynät, piirrustuspaperia. On ipadi, toinenkin pädi, puhelin, läppäri ja kuulokkeet. On hedelmäsosepussia, rusinoita, tikkareita, apinaevästä, banaani, riisipiirakoita. On pieniä leluja, leluja, leikkikoruja. 

Itselleni otin yhden lehden.

Eli godspeed, see you on the other side ja silleen!

7 comments:

  1. Näin viimeisillään pöhöttyneenä en pärjäisi mut tsemppaan kovasti! Kyllä se hyvin menee, tai ainakin paremmin kuin pahimmassa painajaisessa! ;) Pidän peukkuja ykkösluokkaan, mulle on pari kertaa sattunut paikka sieltä, kun oli kone ylibuukattu. Aika kivaa, varsinkin kun olin ostanut halvimman mahdollisen lipun. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. SUN PEUKUT TOIMI!!! Jatkossa tiedän aina mihin kääntyä kun tarviin onnea :)

      Delete
    2. Mitääh? Vau, pusutan peukkujani. :DDD

      Delete
  2. Alitajunnan voima on ihmeellinen... päättät, että pärjäätte, niin pärjäätte kans ;) Triljoonasti tsemppiä matkaan!

    -Maria

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, toi on ihan totta! Toisinaan pitää vaan päättää olla stressaamatta - näin tein ja hyvin meni :)

      Delete
  3. Matkustan itse paljon kahden muksun kanssa noita mannertenvälisiä lentoja.Jokainen tietty tietää mitä juuri oma lapsi tarvii,mutta silti antaisin joitain vinkkejä jotka on ainakin meillä toimii.En raahaa koskaani liikaa tavaraa käsimatkatavaroissa.Alussa se oli mahdotontakin koska kun aloin tuon edestakaisin reissaamisen niin tyttö oli 2 vee ja poika 3kk.Videoilla ja musiikilla pärjättiin pitkälle.Ja ehdottomasti ne kuulokkeet - kanssamatkustajat ei halua välttämättä kuunnella lastenhittejä nonstoppina! Ei liikaa makeita välipaloja -levoton,sokerihumalainen lapsi ei ole kiva matkakumppani! Ei pientä sälää joka hukkuu,vierii penkkien alle.Ei kovaäänisiä leluja jotka vie kaikilta hermot.tarvittaessa lapsi keksii leikin vaikka kahdesta kertakäyttömukista.Jotain kivoja yllätyksiä voi olla tosi hankalien hetkien varalle.Meillä muksut on nukkuneet lennoilla aina hyvin joten se helpottaa matkustamista.Nyt ovat jo 5 ja 3- vuotiaita ja tosi helppoa matkaseuraa.Ei tarvii enää komentaa että ei saa potkia edessäolevien selkänojia eikä yrittää penkkien välistä läpi! Ja kyllä useimmilla lennoilla lapsimatkustajat otetaan tosi hyvin huomioon.Vaikein vaihe oli silloin kun nuorempi lapsista oli juuri kävelemään ja kiipeilemään opetteleva ja sitä olis sitten pitänyt harjoitella koko hereilläoloajan niinkuin kotonakin! Mutta onneksi ikiliikkujatkin joskus nukkuu.2-vuotiaan kanssa oli jo huomattavasti helpompaa kun jo lentokone paikkana oli käynyt tutuksi.Kyllä se hyvin menee yhden lapsen kanssa,älä stressaa! Jos lapsesi periaatteessa syö kaikkea niin on aivan turha raahata koneeseen syömisiä enää tuon ikäiselle etkä tosin kaikkea saa läpikään lennoille kun kyse ei ole vauvan ruuista! Nauttikaa reissusta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sä olet siis ihan veteraani näissä :)

      Mäkin mietin tota sokerihumala-aspektia, kun monet ehdotteli rusinoita. No, annoin mennä nyt ja ainakin aski per nousu / lasku oli ihan ok.

      Tosi hyviä vinkkejä sulla, kiitos!

      Delete