Friday, October 12, 2012

kuukausi 3, päivä 12

En oo missään vaiheessa kauheasti tutustunu kiintymysvanhemmuuden oppeihin. Periaatteessa vähän vierastan valmiiksi muotoiltuja kasvatustapoja (vaikka tässäkin taitaa olla kyseessä lähinnä erilaisten kasvatusmenetelmien ehdottaminen) ja no, ei nyt vaan tullut tutkittua asiaan tarkemmin.

Sitten tossa pari päivää sitten klikkasin kiintymysvanhemmuus-sivuston linkkiä ja päädyin vähän lueskelemaan.

Hupsista. Just näitä juttujahan tässä on tullu tehtyä. Mutta ihan vahingossa ja käytännön syistä!

Kantoliinaa aluksi vastustin. Liian vaikeeta, vaatii osaamista ja ihan taatusti kasvaa kukkaseppele päähän ihan vaivihkaa, ajattelin. (huom. ei niin, että kukkaseppeleissä jotain vikaa, en vain identifioinut sellasta osaksi omaa olemustani) Sitten kuitenkin jotenkin taivuin, että no jos nyt sitten vaikka ihan vaan kotikäyttöön. Seuraavaksi totesinkin sen maailman parhaaksi ja käytännöllisimmäksi ideaksi. Nyt hymyilen kaduilla takasin ihmisille, jotka jää vähän katsomaan hupparin sisästä pilkottavaa päätä (en kyllä kauhean pitkiä matkoja tee).

Ihokontaktia harrastin - ja harrastan edelleen välillä - koska se vahvistaa maidontuotantoa. Ja koska kaikkialla siitä sanotaan vaan positiivisia asioita, Kättärilläkin suositeltiin ja neuvolassa. Mutta se on nykyään sellanen 'jos sattuu huvittamaan' -juttu. Ihan fiilispohjalla.

Perhepedissä laps nukkuu, koska se on käytännöllisintä (ja kivaa). Alkoi jo Kättärillä, eikä tullut mieleenkään toimia mitenkään muuten. Ja uskomatonta, mutta totta - meidän sängyn kapeus ei enää edes häiritse. Toisinaan saatan kyllä siirtää lapsen pinniksen puolelle, mutta kiskon sen sieltä aina takas vierelle viimeistään kun se alkaa levottomaksi ja herään siihen (laps ei koskaan herätä mua itkulla, huomaan ruoka-ajan aina jotenkin muuten).

Vessattaminen tuntui hyvältä idealta tulevaisuutta ajatellen. Elän toivossa, että se auttaa pääsemään vaipoista ehkä vähän aikasemmin ja helpommin eroon. Lisäksi ens oo jaksanut yrittää kestovaippoilla, joten koitan tällä tavoin vähentää meidän vaippojen kulutusta.

Sormiruokailua ajattelin myös kokeilla, mutta voi olla että niitä soseitakin tulee syötyä jonkun verran.

Varmaan niitä kiintymysvanhemmuuden oppeja on muitakin, mutta nää tuli nyt ensimmäisinä vastaan. Turha kai sitä on taistella vastaan - oon kyllä oikeastaan aika kiintynyt vanhempi.


Pupu vartioi lapsen unta

Kaikki varmaan alkaa olla ihan kypsiä näihin pupu + laps -kuviin. Koitan kuvata välillä jotain muutakin.

No comments:

Post a Comment